Sokos-tavarataloketju ja second hand -muodin verkkokauppa Emmy aloittavat yhteistyön, jonka odotetaan kasvattavan vaatteiden kierrättämistä sekä käytettyjen vaatteiden markkinaa merkittävästi Suomessa. Kaikkiin 20 Sokos-tavarataloon tulee Emmy-myyntilaatikot. Lisäksi Tampereen Sokokselle avautuu Suomessa aivan ainutlaatuinen kestävän muodin kerros, jonne tulee second hand -osasto sekä pukeutumisen ompelu-, korjaus- ja tuunauspalveluja.

(Pääkuvassa Sustinaren luova johtaja Elina Korri sekä Tampereen Sokoksen myyntipäällikkö Tuula Markkula.)

Sokos on Suomessa ensimmäinen tavarataloketju, joka tuo vaatteiden kierrätysmahdollisuuden asiakkaiden ulottuville tällä laajuudella. Suomalaisten vaatekaapeissa lymyää käyttämättömänä rahanarvoisia aarteita. Yhteistyön tavoitteena on pidentää vaatteiden, asusteiden ja jalkineiden käyttöikää ja helpottaa käyttökelpoisten ja hyväkuntoisten vaatteiden kierrättämistä.

Jatkossa kaikissa maan Sokoksissa on mahdollisuus jättää myyntiin tarkoitettuja vaatteita Emmy x Sokos -laatikkoon. Tätä ennen asiakkaan tulee täyttää myyntilähete verkossa osoitteessa emmy.fi.

– Etsimme keinoja vaatteiden arvostuksen kasvattamiseksi, käyttöiän pidentämiseksi ja hoitamiseksi asiakkaalle helpolla tavalla. Tuomalla kestävän kuluttamisen palvelut lähelle arjen asiointia kynnys niiden käyttämiseksi madaltuu. Tätä asiakkaammekin ovat toivoneet, sanoo kehitysjohtaja Päivi Juntunen, S-ryhmän tavaratalo- ja erikoisliikekaupasta.

– Yhteistyö on kiertotaloudellisesti historiallinen. Neljän miljardin euron vaatemarkkinasta käytettyjen osuus on nyt vain 1–2 prosenttia ja arvioimme, että nyt käynnistyvä yhteistyö voi kasvattaa käytettyjen vaatteiden markkinaa jopa 40 prosentilla. Kyse on tähän saakka Suomen suurimmasta käytettyjen vaatteiden markkinan laajentamisoperaatiosta, taustoittaa Emmy Clothing Company Oy:n toimitusjohtaja Timo Huhtamäki.

Jotain aivan uutta Suomessa: tavarataloon vaatteiden korjausta, tuunausta, lähimuotia ja second handia

Sokos Tampereelle avautuu maaliskuun aikana ennennäkemätön kestävän muodin kerros, jossa toimii myös Emmyn ensimmäinen second hand -muodin kivijalkamyymälä. Yli tuhannen tuotteen second hand -osastolla on satsattu erityisesti esillepanoon, jotta eri vaatekokoja, värejä ja tyylejä olisi saatavilla monipuolisesti.

Tampereen Sokokselle on nyt avattu second hand -muodin verkkokauppa Emmyn ensimmäinen kivijalkamyymälä.

Neljänteen kerrokseen rakentuvaan osastokokonaisuuteen tulee aivan uudenlaisia palveluita, kuten Sustinaren tarjoamaa vaatteiden korjausompelua ja kierrätysmateriaalista valmistettua muotia. Myös paikallisten muotisuunnittelijoiden DesignOnTampere-osasto kasvaa. Lisäksi Sokoksen neljänteen kerrokseen tulee hukkatekstiilien keräyspiste.

DesignOnTampere-osastolta saa tamperelaisten huippusuunnittelijoiden vaatteita, asusteita, laukkuja, koruja, keramiikkaa ja lasia. Brändit: Aarrelabel, Leena Hyttinen, Dead Birds & Lion heart, FeelK, Pispala Clothing, FAU, Viona Blu, Nouki, MUKA VA, Kuppitehdas Uoma ja Humbugi.

– Kestävän muodin kerroksemme on aivan uudenlaista Suomessa. Otamme Tampereella nyt tärkeän harppauksen kestävän kuluttamisen saralla yhdessä edelläkävijäkumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. Meillä isoilla toimijoilla on tärkeä vastuu kehittää ja luoda uudenlaisia kestävän muodin ja kiertotalouden palveluja kohti parempaa huomista, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan palveluliiketoiminnan kehityspäällikkö Mia Häkkinen.

Sustinaren palveluihin tulevat lukeutumaan vaatteiden, jalkineiden ja asusteiden korjaus, huolto, ompelu ja tuunaus. Sustinaren luova johtaja Elina Korri odottaa innolla uuden osaston valmistumista.

Tampereen Sokoksen uusi kestävän muodin kerros avautuu asteittain huhtikuuhun mennessä. Sokoksen ja Emmyn yhteistyötä on tarkoitus syventää jatkossa. Tampereen Sokokselle avautuvasta kestävän muodin kerroksesta kerätään oppeja ja kokemuksia koko tavarataloketjua varten.

Yhteenveto kestävän muodin kerroksen kumppaneista ja palveluista:

Lisätietoja:

Päivi Juntunen, kehitysjohtaja, tavaratalo- ja erikoisliikekaupan ketjuohjaus, paivi.juntunen(at)sok.fi, puh. puh. 010 768 1023
Mia Häkkinen, Pirkanmaan Osuuskaupan palveluliiketoiminnan kehityspäällikkö, mia.k.hakkinen(at)sok.fi, puh. 010 767 2527
Timo Huhtamäki, Emmy Clothing Company Oy:n toimitusjohtaja, timo(at)emmy.fi, puh. 040 714 0705
Lasse Huuhka, toimitusjohtaja, Sustinare Oy, lasse(at)sustinare.fi, puh. 040 744 2022

Kuvat: Karri Harju.

Tampereen Sokoksen neljännessä kerroksessa toimii myös Kuopus, jonka monipuolinen valikoima kattaa lasten sisä- ja ulkovaatteet, tarvikkeet ja lelut. Myymälän lisäksi Kuopus palvelee verkossa osoitteessa kuopus.fi.

Vieras keittokomerossa on haastattelusarja, jossa pirkanmaalaiset kertovat herkullisesta arjestaan. Tällä kertaa vieraana on Suomalainen menestysresepti -televisiosarjassa kilpaillut Mattila Bros.:n toimitusjohtaja Tero Sivula, jolla on keittiössä yksi erityisen ihana salainen ase.

1. Mitä löytyy viimeisimmältä ostoskuitiltasi?

Maito, leipä ja juusto.

Vaimoni Essi tekee meillä ruoan 99-prosenttisesti. Minä syön kaikkea, mutta lapsista yksi ei syö sitä ja toinen toista. Listasimme juuri eilen lasten kanssa, mitä kukakin haluaisi syödä. Yksi aanelonen siitä tuli.

2. Millainen ruoanlaittaja olet?

Suoraviivainen ja reipas. Valmista pitää tulla mieluiten nopeasti.

3. Miten Suomalaiseen menestysreseptiin osallistuminen näkyi arjessasi?

Kun lähdimme kisaan, meille sanottiin, että kalenteri kannattaa tyhjentää kokonaan. Meillä oli kuitenkin tehdas pyöritettävänä kisailun rinnalla, eli hoppua on ollut! Kaiken tekemisen määrä yllätti varoituksista huolimatta. Yhteishenki kilpakumppanien kanssa oli mahtava: vaikka kyse oli kilpailusta, kaikki tsemppasivat toisiaan ja tekivät juttua yhdessä. Ihmiset ovat alkaneet tunnistaa kadulla, ja jo pitkään on kyselty, milloin kisatuotteet tulevat kauppoihin.

4. Mitä ilman et tule toimeen keittiössä?

Suolaa.

5. Millä ruoka-annoksella pelastat päivän?

Jauhelihalla. Pääkallopasta maistuu koko perheelle ja jauhelihakeitto on jonkinlainen bravuurini, jota lapset haluavat usein. Jos Essi on tehnyt keiton, lapsille pitää sanoa, että se on iskän tekemää.

6. Suurin salaisuutesi keittiössä?

Ehdottomasti Essi.

7. Paras makumuistosi?

Niitä on monta, ja kaikkia yhdistää vahvat tunteet: Saunapalvikinkusta tehty pasta. Essin tekemä savupekonirisotto. Aamiainen Mauritiuksella, kun tuoreet hedelmät kannetaan huoneeseen. Santa Polassa suihkulähteen reunalla nautittu kanakikkarin kokonainen broileri ja aioli. Yksi parhaista oli myös illallinen Pyreneiden juurella: Satuin yksin moottoripyöräillessäni yöpymään paikalliseen omakotitaloon, jonka omistajapariskunta kutsui minut illalliselle. Söimme pastaa ja possua ja keskustelimme Google-kääntäjän avulla, isäntä soitti pillillä vuoristolaismusiikkia. Kun kysyin, mitä olen illallisesta velkaa, rouva vastasi: ”Olet lahja Jumalalta, tämä ruoka on lahja meiltä.”

8. Mikä on mieleenpainuvin keittiökommelluksesi?

Valmistauduimme Essin kanssa 20 vuotta sitten ensimmäiseen yhteiseen joulunviettoon. Minulla ei ollut silloin vielä kosketusta elintarvikebisnekseen muuta kuin syöjän roolissa. Sain Essiltä ohjeeksi laittaa silavapäällysteisen ulkofileen uuniin. Kun Essi tuli pitkän päivän jälkeen töistä, hän totesi fileen lepäävän uunissa silavapuoli alaspäin. Ateriamme oli kuin keinulauta, jonka päällä oli lihapallo. Nauruhan siinä tuli!

9. Tänä keväänä…

… tapahtuu mahtavia asioita: Saamme tehdä töitä hyvässä ja avoimessa ilmapiirissä. Tuotteemme kulkevat kaupasta sukkana ja joudumme ponnistelemaan, että saamme tuotteita kauppaan. Valmistun terapeutiksi, olen läsnä, perhe-elämäni ja parisuhteeni kukoistaa. Pidän myös lomaa ja huolehdin hyvinvoinnistani. Kun hyviä asioita manifestoi tarpeeksi, niin ne kyllä tapahtuvat.

ProAgria, S-ryhmä ja LähiTapiola tukevat maatalouden ja maaseudun yritysten tulevaisuutta Tulevaisuusvalmennuksilla. Alueellisia valmennuksia järjestetään vuonna 2023 viidellä alueella, joista yksi on Pirkanmaa. 

Mitä asioita maatalous- tai maaseutuyrityksen tulee ymmärtää oman yrityksen strategiaan, ilmastoasioihin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen liittyen tulevaisuudessa?

Tulevaisuusvalmennus on S-ryhmän ja ProAgria Etelä-Suomen vuonna 2019 käynnistämä ja pilotoima valmennuskonsepti. Sen kautta halutaan tuoda toimintaansa kehittäville maatiloille ja maaseutuyrityksille osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ja luoda näkymää ajankohtaisiin ja uutta menestystä luoviin tekijöihin.

– Uudesta tavasta toimia ja tuoda esiin ajankohtaisia asioita saatiin pilottiin osallistuneilta yrittäjiltä kannustavaa palautetta. Vuoden 2023 alusta käynnistyykin viisi Tulevaisuusvalmennusta, viidellä uudella alueella. Tämä valmennus antaa uudenlaisen pohjan nähdä tulevaisuuden asioita, verkostoitua kollegoiden kanssa ja saada omaan yritykseen kehityssuunnitelma, joka kantaa tulevaisuuteen, kehityspäällikkö Tuula Repo ProAgria Etelä-Suomi ry:stä kertoo.

S-ryhmälle valmennukset tuovat toivotun uuden suoran kontaktin alkutuottajiin ja mahdollistavat vuoropuhelun.

– Suomalaista ruokaa ei ole ilman sen tuottajia. Yrittäjät ovat oman tilansa parhaita asiantuntijoita, mutta haluamme osaltamme tuoda näkymää niihin asioihin, joista meillä kaupalla on näkemystä ja tietoa. Se tarkoittaa syventäviä puheenvuoroja esimerkiksi kuluttajaymmärryksestä, ostokäyttäytymisen trendeistä tai alati kiristyvistä vastuullisuusvaatimuksista. On myös tärkeää kuulla, millaisia toiveita ja odotuksia tuottajille on meille kaupalle, Pirkanmaan Osuuskaupan lähiruokalähettiläs Elina Kaukonen sanoo.

Uutena yhteistyökumppanina mukaan tuli LähiTapiola.

– Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta yllätyksiin voi kuitenkin varautua. Investointi, tuotantosuunnan muutos tai uusien toimintatapojen omaksuminen on pitkäjänteistä, vaativaa ja haasteellista ilmankin, että sattuu vahinkoja. Pidetään riskien hallinta ja varautuminen keskiössä, niin yrittäjä voi keskittyä tärkeimpään; itsensä, yrityksensä ja bisnesideansa kehittämiseen. LähiTapiola haluaa olla mukana tässä työssä rakentamassa suomalaisen maatalouden tulevaisuutta, kiteyttää kehityspäällikkö Teppo Raininko LähiTapiolalta.

Viisi uutta Tulevaisuusvalmennusta järjestetään vuoden 2023 aikana Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Hämeessä, Pirkanmaalla sekä Satakunnassa yhteistyössä S-ryhmän alueosuuskauppojen sekä LähiTapiolan alueyhtiöiden kanssa. Lisäksi ilmastoviisas maatila -polussa on mukana BSAG.

Kolme suurta tulevaisuuden teemaa

Valmennuksissa syvennytään strategiaan ja johtamiseen, ilmastoviisaan maatilayrityksen teemoihin sekä asiakasymmärrykseen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Valmennus sisältää kaikki kolme eri polkua, joissa valittavana useita eri moduuleja.

Strategia ja johtaminen -polussa tärkeinä asioina käsitellään strategian muodostumista ja riskien hallinnan teemoja.  Ilmastoviisas maatilayritys -polku pureutuu maan kasvukuntoon ja maanviljelyyn ilmastoasioiden näkökulmasta. Polussa luodaan myös katsaus siihen, miten tulevaisuudessa ilmastoasiat vaikuttavat tuotteen arvoon. Asiakasymmärrys ja kuluttajien ostokäyttäytyminen -polku tuo esiin tulevaisuuden asiakkaiden tarpeita sekä esittelee ruoantuotannon menestystarinoita. Mukana on puhetta ruoasta ja oman yrityksen ja tuotteiden tarinallistamista.

– Tulevaisuusvalmennus oli vuorovaikutusta ja sparrausta parhaimmillaan. Useimmille osallistujista valmennus toimi alkusysäyksenä omalle kehittymiselle. Tärkeää oli soveltaa yhdessä opittua heti käytäntöön ja näin saatiin aikaan oman yrityksen kehittymissuunnitelma. Se suuntasi pitkälle tulevaisuuteen ja toimi konkreettisena tiekarttana. Tätä toimintatapaa on jatkettu useiden valmennukseen osallistuneiden yrittäjien kanssa. Näillä tiloilla kilpailukyky on kehittynyt merkittävästi, kokoaa kokemuksia yhteen pilottivalmennuksessa valmentajana toiminut kehityspäällikkö Ari Nopanen ProAgria Keskusten Liitosta.

Tulevaisuusvalmennus sisältää myös 10.1.2023 järjestettävät paikalliset tuottajille suunnatut valmennusten sisältöä avaavat tilaisuudet, joiden yhteinen osuus streamataan verkkoon kaikkien katsottavaksi.

Lisätietoa valmennusten sisällöistä ja ilmoittautumiset: www.proagria.fi/tulevaisuusvalmennus

Lisätietoja:

Pirkanmaan Osuuskauppa, lähiruokalähettiläs ja valikoimapäällikkö Elina Kaukonen, puh. 010 767 2557, elina.kaukonen@sok.fi

ProAgria Etelä-Suomi ry, Tuula Repo, kehityspäällikkö, puh. 040 588 0958, tuula.repo@proagria.fi

LähiTapiola, Teppo Raininko, kehityspäällikkö, puh. 044 461 0048

Nopeasti muuttuva maailma on kirittänyt Pirkanmaan Osuuskauppaa etsimään uusia keinoja toteuttaa osuustoiminnan ydinajatusta. Osuustoiminnan ideasta ja tulevaisuuden kuluttajan muotokuvasta on rakentunut resepti kumppanuusmalliin. Uudistumisen ansiosta 120-vuotias Pirkanmaan Osuuskauppa on nyt haluttu yhteistyökumppani ja yksi The Most Startup Friendly Company in Finland -kilpailun finalisteista.

Tuhannet Pirkanmaan Osuuskaupan asiakkaat pääsivät kertomaan viime vuonna, mitä hyvinvointi tarkoittaa heille. Muun muassa tämän kyselyn pohjalta Osuuskauppa alkoi muokata toimintaansa vastaamaan entistä paremmin nykyasiakkaan hyvinvointia ja helppoutta koskeviin odotuksiin.

– 120-vuotiaskin voi olla ketterä ja vastata terävästi megatrendeihin. Emme voi kuitenkaan tehdä kaikkea yksin, vaan solmimme erilaisia kumppanuuksia eri toimialueille. Pirkanmaan Osuuskaupan historiassa on tehty vahva pohjatyö ja luotu laaja toimipaikkaverkosto, joka kasvaa tulevinakin vuosina. Tämä mahdollistaa meille nyt uudenlaisen tavan kehittää palvelujamme ja tarjota alustaa monenlaisille kumppaneille, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko.

Asiakkaille kumppanuudet näkyvät muun muassa yhteistyönä start‑upien ja innovaattoreiden kanssa sekä ruokakauppojen grocerant-kumppanuuksina. Näistä tuoreimpia esimerkkejä ovat käytettyjä puhelimia myyvä Swappie ja tamperelainen siipiravintola Siipiweikot.

Kokeiluja ja skaalaamista

Parin vuoden aikana yhteistyöneuvotteluja on käyty yli viidenkymmenen uuden kumppaniehdokkaan kanssa, joista noin kymmenen kanssa yhteistyö on viety päätyyn asti asiakkaiden saataville. Kokeileminen puolin ja toisin on yksi kumppanuusyhteistöiden kantavista ajatuksista. Kokeilemiseen kuuluu yhteistyön kehittäminen asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

– Kokeilemalla kumppanuustoimintamme kehittyy ja etsii uomaansa. Aina yhteistyöt eivät syystä tai toisesta onnistu odotusten mukaisesti, ja silloin meidän on osattava päästää irti. Jos kumppanille ei löydy kasvupolkua meidän alustaltamme, haluamme mahdollistaa heidän kehittymisensä ja polkunsa jossain muualla, sanoo kumppanuusmallia Pirkanmaan Osuuskaupalle muovannut palveluliiketoiminnan kehityspäällikkö Mia Häkkinen.

Uuden kumppanin palveluita pilotoidaan yleensä ensin yhdessä tai muutamassa Pirkanmaan Osuuskaupan toimipaikassa. Jos kysyntä ja tarjonta kohtaavat, kumppanille voi avautua mahdollisuus tarjota palvelujaan laajemmin POK:n yli sadassa toimipaikassa sekä digitaalisesti. Pirkanmaan Osuuskaupan kautta tie voi puolestaan aueta valtakunnallisesti koko S-ryhmään.

Yhteistyöpaletti on värikäs mutta harkittu

Pirkanmaan Osuuskauppa kutsuttiin tänä vuonna mukaan The Most Startup Friendly Company in Finland -kilpailuun. Kilpailussa painotetaan osallistujayritysten merkittävää kehittymistä ja kunnianhimoista otetta start-up-yhteistöissä sekä kumppanuuksien laatua ja innovatiivisuutta. Kilpailun voittaja ratkeaa joulukuussa.

– Tampereen kaupunkiseudun tilanne tarjoaa tekemisellemme kiintoisan kulman. Pirkanmaan alue kasvaa nyt voimakkaimmin koko Suomessa, ja kehittymisen tahti on ollut viime aikoina hurja. Se luo hyvän pohjan sille, että alueella on monella alalla vireää ja uudenlaista yritystoimintaa, jopa maailmanluokan tekijöitä, jotka voivat hyötyä yhteistyöstä kanssamme, kertoo toimialajohtaja Ville Jylhä.

Kumppanuuksien kautta asiakkaat hyötyvät elämää helpottavista ja hyvinvointia luovista palveluista ja digisovelluksista, kestävää kehitystä mahdollistavista tuotepalveluista sekä ravintolakumppanuuksista kaupan sisällä. Lähituottajayhteistyöhön panostetaan jatkuvasti esimerkiksi auttamalla uusia lähituotteita kauppojen hyllyille koko Pirkanmaalla. Kivijalkaruokakaupat tarjoavat hyvän asiakasvirran ja vuokrattavia liiketiloja paikallisille yrityksille ja yrittäjille sujuvoittaen ihmisten arkea.

– Hyvän yhteistyön salaisuus on tunnistetun ongelman ratkaiseminen yhdessä tai kumppanimme uuden idean kehittäminen sekä yhteistyön rakentaminen win-win-win-periaatteelle, Ville summaa.

Lisätietoja:

Pirkanmaan Osuuskauppa, toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko, puh. 010 767 0070, timo.maki‑ullakko@sok.fi

Pirkanmaan Osuuskauppa, toimialajohtaja Ville Jylhä, puh. 010 767 0079, ville.jylha@sok.fi

Pirkanmaan Osuuskauppa, palveluliiketoiminnan kehityspäällikkö Mia Häkkinen, puh. 010 767 2527, mia.k.hakkinen@sok.fi

https://pirkanmaanosuuskauppa.fi/yrityksille/

Kuva: Palveluliiketoiminnan kehityspäällikkö Mia Häkkinen luotsaa Pirkanmaan Osuuskaupan B2B-yhteistöitä.

”Mustana perjantaina” 25.11.2022 järjestettävä Bright Friday kerää jopa 700 pirkanmaalaista nuorta mielen hyvinvoinnin ympärille rakennettuun tapahtumaan.

Pirkanmaan Osuuskauppa järjestää yhteistyössä Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden kanssa kaikille pirkanmaalaisille seiskaluokkalaisille avoimen ja ilmaisen tapahtuman, jonka teemana on yksinäisyys.

Tapahtuman päätähdet, seiskaluokkalaiset, ovat yhdessä elämän nivelvaiheista, jossa he voivat tuntea yksinäisyyttä tai erilaisuutta. Tapahtumassa aihetta käsitellään monesta näkökulmasta. Teemasta nuorten kanssa keskustelee muun muassa yksinäisyydestään julkisuudessa kertonut tubettaja Roni Bäck. Illan pääesiintyjänä nähdään tamperelainen rap-artisti Costi eli Tuomas Kostiainen, joka käsittelee tulevalla debyyttialbumillaan korona-ajan yksinäisyyttä.

– Musta perjantai on tänä vuonna loistava. Toivomme, että tapahtumassa solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja että nuoret saavat myös eväitä elämän hankaliin tilanteisiin. Yhdessä olemme enemmän, sanoo tapahtumaa yhdessä nuorten kanssa ideoinut Pirkanmaan Osuuskaupan viestintäpäällikkö Viivi Pärssinen.

Tervaskannot tapahtuman takana

Bright Friday -tapahtuma on osa Pirkanmaan Osuuskaupan 120-vuotissyntymäpäivien juhlintaa.

– Asiakkaiden omistaman osuuskauppamme taivalta on takana 120 vuotta. Syntymäpäiviä voi juhlia monella tapaa. Kakkukahvien järjestämisen sijaan pureudumme osuuskaupan perustehtävään: Olemme olemassa auttaaksemme asiakasomistajiamme. Luomme hyvinvointia pirkanmaalaisille. Viime aikojen keskusteluita niin kahvipöydissä kuin julkisuudessakin on leimannut yhteinen teema – huoli nuortemme hyvinvoinnista ja mielenterveydestä ajassa, jossa ensin tuli korona, sitten sota. Mietimme, miten voimme yhdessä auttaa nuoriamme, Viivi kertoo.

Nuorten toiveiden pohjalta tapahtumaan tuodaan paljon erilaisia aktiviteetteja ja ohjelmaa. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, joka tuntee nuorten kipukohdat ja vastaa tapahtumassa livenä nuorten kysymyksiin.

– Yhteistyöllä saadaan aina enemmän aikaan kuin yksin puurtamalla. Siksi onkin hienoa tehdä tämän kaltaista tärkeää tapahtumaa yhdessä ison alueellisen toimijan kanssa. Seiskaluokkalaiset ovat juuri meidän kohderyhmäämme ja tapahtuman teema on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Nuoret tarvitsevat toisiaan sekä turvallisia aikuisia, sanoo Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti.

Tasavuosia jo viime vuonna

Historiankirjat kertovat, että Pirkanmaan Osuuskaupan juuret ulottuvat itse asiassa joulukuussa 1901 Virroille perustettuun Edistys Kauppakuntaan, josta tuli monien vaiheiden kautta osa Pirkanmaan Osuuskauppaa. Ei tarvitse olla edes seiskalla pystyäkseen laskemaan, että POK:n 120-vuotisjuhlavuosi oli jo viime vuonna.

– Pitää paikkansa. Viime vuosi oli intensiivinen, ja korona vei vielä huomiotamme. Päätimme suosiolla siirtää juhlintaa vuodella eteenpäin, ja se oli mielestäni hyvä veto. Nyt meillä on koossa arvojamme heijastava mielekäs ja merkityksellinen tapahtuma. Silloin kun juhlitaan, juhlitaan perusteellisesti, päättää Viivi.

Lisätietoja:

www.brightfriday.fi

Pirkanmaan Osuuskaupan viestintäpäällikkö Viivi Pärssinen, puh. 010 767 2566, viivi.parssinen@sok.fi

Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti, puh. 040 806 3239, tiina-liisa.vehkalahti@tampere.fi

Kuva: Muun muassa räppäri Kupari ja Mari-Katri Lempinen Tampereen kaupungin nuorisopalveluista nousevat Pakkahuoneen lavalle. Kuva: Reetta Muranen 

Grocerant-ilmiö eli kaupan ja ravintolan yhdistyminen yleistyy Suomessa kovaa kyytiä. Ravintolaruoan tuominen asiakkaan arkeen helposti saataville vapauttaa kiireisestä päivästä aikaa, kun ostosreissun jälkeen ei ole pakko ryhtyä heti kokkaamaan – ja silti saa nauttia laadukkaasta ateriasta. Pirkanmaan Prismoista löytyy tällä hetkellä lukuisten ravintolakumppaneiden shop-in-shop-pisteitä. Yksi näistä on pirkanmaalainen perheyritys Siipiweikot.

Siipiweikot operoi tällä hetkellä kahden Prisman, Kalevan ja Pirkkalan, sisällä omalla Siipiweikot Mini -konseptillaan. Siipiä saa pisteiltä mukaansa paitsi perinteisinä annoksina, myös buffetista.

– Asiakkaat ovat hämmästelleet konseptin helppoutta: siipiannoksen voi koostaa itse, maksaa pikakassalle ja viidessä minuutissa olet jo jatkamassa matkaasi, Siipiweikkojen markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas Koivumaa hehkuttaa.

Uutta vesi kielellä kokeillen

Yhteistyö arvostettujen paikallisbrändien kanssa on vakiintunut jo useammassa Pirkanmaan Prismassa. Esimerkiksi Pirkkalan Prismasta löytyy Sitkon ja Nygrenin omat pisteet, ja Kalevasta Jungle Juice Bar, Golden Unicorn ja Itsudemo. Siipiweikot kuuluu molempien toimipaikkojen tarjoamaan. Lielahden Prismaan puolestaan aukesi huhtikuussa Nygrenin kalatiski.

– Meillä Siippareilla tykätään testata kaikkia uusia juttuja, joten tietysti lähdettiin heti mukaan kokeilemaan, onko Pirkkalassakin siipi ihmisen sydämessä. Ja olihan se! Tuon jälkeen Siipiweikot Mini avattiin tänä keväänä Kalevan Prisman ravintolakadun yhteyteen, ja kesän aikana Linnainmaan Prisma saa oman Siippari-pisteensä, Joonas hehkuttaa.

Hän uskoo, että grocerant-kumppanuusmallin kysyntä tulee voimistumaan entisestään.

– Helpottaahan se elämää, kun kauppareissulla voi napata valmiit siivet mukaan, eikä kotona tarvitse heti ruveta kokkaamaan. Kun asiakkaat hymyssä suin lähtevät siipiaterian kanssa Prismasta, mekin olemme tyytyväisiä. Meiltä on muuten tulossa uutuutena Siipiweikot Blue Cheese Dip Mix, josta saa itse sekoitettua mainiota aurajuustodippiä siipien tai minkä tahansa muunkin aterian höysteeksi, mies vinkkaa.

Kun unelma lennähti Floridasta Pirkanmaalle

Siipiweikkojen tarina on jo pirkanmaalainen legenda. Toinen perustaja, Pekka Yli-Houhala, rakastui tulisiin kanansiipiin aikoinaan ravireissuillaan rapakon takana Floridassa ja päätti tuoda herkun Suomeen. Ensimmäinen varsinainen Siipiweikot-ravintola avattiin Tampereen Aleksanterinkadulle 1993, joten pian perheyrityksessä juhlitaan jo kolmekymppisiä.

Voitaneen sanoa, että Siipiweikkojen ansiosta Tampereesta tuli Suomen siipipääkaupunki. Aluksi konstailematon ruokalaji oli lähinnä ravi- ja jääkiekkopiirien herkku, mutta pian se löysi tiensä vahvaksi osaksi tamperelaista kulttuuriruokaperinnettä.

– Kyllä se on se makujen pyhä kolminaisuus, joka tuo ihmiset uudestaan ja uudestaan siipien äärelle. Hyvä, laadukas kotimainen siipi, Siippareiden omalla reseptillä tehty kastike ja siihen vielä napakka dippi. Siinä on sellainen balanssi, ettei paremmasta väliä, Joonas summaa.

Kaiken vaivan arvoista

Kesäkuun aurinkoisiin päiviin Joonas suosittelee piknikiä manselaiseen makuun: buffetista siivet mukaan rannalle tai puistoon.

– Siivet on siitä harvinainen herkku, että ne oikeastaan vain paranevat ajan kanssa, kun saavat rauhassa muhia kastikkeessa. Siihen auradippi ja Prismasta kylkeen limukat tai oluen ystävälle joku kiva lager tai pilsner, niin siinähän alkaa olla jo aika hyvän piknikin ainekset.

Siipien suosion Joonas uskoo perustuvan siihen, että pientä näpertelyä ja keskittymistä vaativa ruoka houkuttelee ihmisiä pysähtymään arjen kiireiden keskellä ja omistamaan hetken nautinnolle:

– Olisiko niissä vähän samaa kuin pistaasipähkinöissä tai lappilaisten kuivalihassa? Kun joutuu näkemään pientä vaivaa ruokaa syödessä, se maistuukin maittavammalta.

 

Shop-in-shopit ruokakaupoissa

Grocerant-ilmiö (tulee sanoista grocery ja restaurant) nousi muutama vuosi sitten monien tietoisuuteen sushibuffetien yleistyttyä ruokakaupoissa. Koronapandemian aikana laadukkaan take away’n suosio kasvoi entisestään. Pirkanmaan S-ruokakauppojen viimeaikaisia kumppanuuksia:

Kuvassa Pirkkalan pisteen apulaisravintolapäällikkö Katja Jääskeläinen.

Koronan tuomista haasteista huolimatta Nakki-Hannun premium-raakamakkara on parin viime vuoden aikana löytänyt saparo ojossa reittinsä pirkanmaalaisten lautasille. Aivan helppoa maakuntavalloitus ei kuitenkaan ole ollut. Nakki-Hannun voitokasta polkua on tasoittanut muun muassa alueen laaja makkarafanikunta ja yrityksen apuna kulkenut lähiruokalähettiläs.

Tuotantovastaava Aliisa Salminen (kuvassa) valmistaa Nakki-Hannun Ylöjärven tehtaalla premium-raakamakkaroita ja -nakkeja, joita myydään ympäri Pirkanmaata ja pian myös kauempanakin. Premium-tuote tarkoittaa laadukkaita raaka-aineita ja täyskäsityötä. Valmistusprosessi alkaa sillä, että kotimainen liha leikataan käsin. Seuraavaksi valmistetaan mausteseokset ja leikataan yrtit ja muut makkaroita maustavat ainekset, kuten chilit tai jalapenot. Makkaramassan Aliisa valmistaa sekoituskoneella, ja makkarapuristimesta syntyvät makkarat hän pyörittää valmiiksi yksi kerrallaan. Lopuksi tuotteet pakataan, ja pakkauksen päälle liimataan monelle laadun synonyymiksi muodostunut pinkki tarra.

Huippuravintolan keittiöstä makkara-alan yritykseen siirtynyt Aliisa on Nakki-Hannun ensimmäinen rekrytoitu työntekijä, mutta ei suinkaan ainoa ravintola-alan osaaja. Nakki-Hannun perusti vuonna 2020 Tampereen ravintola-skenestä lomautetuksi jäänyt Hande Huhtinen, joka tarjosi yrityksestä työtä myös muutamalle saman kohtalon kokeneelle kollegalleen. Makkaraa valmistettiin niin ravintoloihin kuin ruokakauppoihinkin, mutta koronan pitkittyessä ja sulkiessa ravintolapuolta, kaupan rooli liiketoiminnassa korostui.

Lähiruokalähettiläs apuna maakunnan valloituksessa

Kaupan puolelta hyväksi tuttavuudeksi osoittautui Elina Kaukonen, Pirkanmaan Osuuskaupan lähiruokalähettiläs, jonka tehtävänä on jo lähes kahden vuoden ajan ollut auttaa Pirkanmaalla valmistettuja lähituotteita myymälöiden hyllyille, suuremman asiakaskunnan tietoisuuteen.

– Alkutaipaleellamme emme uskaltaneet edes haaveilla pääsystä Prismojen ja muiden S-ryhmän kauppojen valikoimiin, etenkään sillä laajuudella millä olemme nyt päässeet toimimaan, kertoo Nakki-Hannun toimitusjohtaja
Antti Viherkorpi.

Lähiruokalähettilään yhteistyön myötä yritykselle avautui mahdollisuuksia myydä tuotteita ympäri maakuntaa eri kokoisissa kaupoissa ja erilaisille asiakaskunnille. Tuotteita oli alkuun myynnissä 13:ssa Pirkanmaan Osuuskaupan myymälässä: Kurussa, Korkeakoskella, Mäntässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Tampereella, Urjalassa, Virroilla ja Ylöjärvellä. Tänä kesänä makkaroiden on määrä valloittaa kylmähyllyt jo 28:ssa Pirkanmaan Osuuskaupan myymälässä ympäri maakunnan.

– Pienelle toimijalle on ollut ensiarvoisen tärkeää saada Elinalta jatkuvaa palautetta ja sparrailuapua. Viime kesän jälkeen saamamme palautteen perusteella olemme pystyneet kehittämään yritystämme ja sen toimintoja merkittävästi, ja olemmekin nyt valmiita vastaamaan siihen positiiviseen kasvuun, jota Ellu on ollut osaltaan mahdollistamassa, Antti iloitsee.

Pirkanmaa on perinteinen makkaramahti

Valitsemalla ostoskoriin lähiruokaa voi hyvin konkreettisesti tukea paikallista ruoantuotantoa ja pirkanmaalaista elinkeinoelämää. Nakki-Hannu on elävä esimerkki lähiruoan työllistävästä vaikutuksesta. Mutta jotta lähituote voi lähteä lentoon, sen pitää olla laadukas ja maistuva – ja houkutella ostajia yhä uudestaan.

– Sillä, että asiakkaat valitsevat meidän tuotteemme, on ollut valtava merkitys yrityksen kasvulle. Lähtökohdat ovat olleet meille suotuisat, sillä Pirkanmaalla lähituotantoa on osattu arvostaa jo pidemmän aikaa. Meihin uskovien asiakkaiden ansiosta olemme saaneet mahtavan startin, Antti kertoo.

Seuraavaksi Nakki-Hannu lähtee valloittamaan pääkaupunkiseudun makkaramarkkinoita.

– Laajenemisessamme pirkanmaalaisista juuristamme ei ole varsinaisesti haittaa. Pirkanmaa tunnetaan pitkistä perinteistään makkaranvalmistuksen saralla, ja saamme kiittää niitä pioneereja, jotka ovat ennen meitä tehneet pirkanmaalaista makkarakulttuuria tunnetuksi muualla Suomessa. 

Omalaatuista ja monikäyttöistä raakamakkaraa

Klassikot ovat Nakki-Hannun tuotevalikoiman vaalittu osa, mutta yritys haluaa tuoda makkaramaailmaan myös jotain uniikkia ja omaperäistä.

– Tuotteemme eivät pyri kompromisseihin tai miellyttämään kerralla kaikkia. Osa tuotteistamme jakaa varmasti mielipiteitä, mutta toivomme, että mahdollisimman moni löytää oman suosikkinsa valikoimistamme. Raakamakkarakulttuuri on Pirkanmaalla vielä verrattain nuori, mutta tuotteille on jo löytynyt hyvin erilaisiakin asiakassegmenttejä, Antti kertoo.

Antin mukaan makkaraa käytetään Suomessa tyypillisesti melko suoraviivaisesti joko nuotiolla, grillissä tai makkarakeitossa. Raakamakkaran kanssa ihmiset ovat oppineet hiukan laajentamaan näkemyksiään ja tottumuksiaan.

– Olemme saaneet valtavasti palautetta siitä, kuinka monipuolisesti tuotteitamme on hyödynnetty erilaisissa ruoissa. Raakamakkaran massaa voi käyttää esimerkiksi piiraissa ja pastoissa maustetun jauhelihan tavoin.

Kesän varmat nakit

Kesäkaudella Aliisan makkarapuristimesta lautasille löytää takuuvarmasti viisi tuotetta: cheddar-jalapeno, punajuuri-aurajuusto, chorizo, mausteinen merguez-lammasmakkara ja Italialainen Aamiaisnakki. Näistä jälkimmäisen Akateeminen Kiuas-Seura ry kruunasi maistelussaan vuoden 2021 raakamakkarasarjan voittajaksi.

– Aamiaisnakki on ehdottomasti sellainen, jota muilta tuottajilta ei löydy. Se on maustettu fenkolilla ja sitruunalla, jotka eivät ole suomalaisille raakamakkaroille kovin tyypillisiä makuja, Aliisa kertoo.

Takuuvarmoiksi valinnoiksi raakamakkara-aloittelijankin kesägrilliin Aliisa vinkkaa cheddar-jalapenon ja chorizon.

– Ihan kaikki makkaramme toimivat loistavasti grillissä ja monipuolisesti muussakin ruoanlaitossa. Inspiraatiota makkararuokiin saa esimerkiksi nettisivuillemme koottujen kuukauden reseptien avulla. Kesän aikana resepteihin on tulossa muun muassa risottoa, pyttipannua ja quesadilloja.

Valkeakoskella vihertää – eikä ainoastaan keskikesän merkkinä. Prisman rakentamisesta kaupunkiin on puhuttu jo pitkään, ja hanke alkaa viimein versoa. Vastikään jätetty kaavoitushakemus tähtää siihen, että kauppakeskus Koskikarassa sijaitseva S-market laajennetaan parin seuraavan vuoden aikana hypermarketiksi, joka vastaa entistä paremmin juuri valkeakoskelaisten tarpeisiin.

Pirkanmaan Osuuskauppa on jättänyt kaavoitushakemuksen S-market Valkeakosken laajentamisesta Prismaksi. Kauppakeskus Koskikarassa sijaitsevaa S-marketia on tavoitteena kasvattaa remontilla nykyisestä 3 400 neliömetristä noin 5 600 neliömetriin siten, että kauppa laajenee sekä kauppakeskuksen sisällä että uudisosaan.

Suunnitelmien toteutuessa valkeakoskelaisten saataville tulee Prisman myötä paitsi markkinan edullisiin ruokakori myös entistä helpommat arjen ratkaisut: Paikan päällä ruokailuun ja mukaan otettavaan heti valmiiseen ruokaan tuodaan runsaasti lisää vaihtoehtoja, kun marketin Ruokatori-palvelutiski laajenee. Prisman myötä myös paikkakunnan käyttötavaravalikoima monipuolistuu esimerkiksi pukeutumisen, urheilun, pienkoneiden ja viihteen osalta.

– Valikoimia pohditaan tarpeiden pohjalta, ja kysymme muutostöiden edetessä asiakkailta, mitä he toivovat hypermarketiltaan. Se on tärkeä vaikuttamisen paikka, sanoo Pirkanmaan Osuuskaupan Prisma-ketjujohtaja Karlos Kotkas.

Parannuksia myös kulkemiseen

Prisma-hankkeen toteuttaminen Valkeakoskella edellyttää asemakaavamuutosta. Prisman suunnittelua edistetään kaavaprosessin rinnalla. Jos suunnitelmat toteutuvat, Prisma voitaisiin avata vuoden 2024 aikana.

Hankkeen tavoitteena on myös helpottaa liikennöintiä kauppakeskus Koskikaraan: Yhtenä aikeena on parantaa Koskikaran asiakasliikennettä uudella ulosajorampilla. Lisäksi suunnitelmissa olevan uuden lastausjärjestelyn myötä raskasta liikennettä saataisiin pois ydinkeskustasta, ja kauppakeskuksen pysäköintipaikkaa laajennettaisiin.

Hankkeen monenlaiset työllisyysvaikutukset

Liikkeelle lähtiessään Prisma-hanke tuo paikkakunnalle uusia työpaikkoja ja toisaalta myös monipuolistaa nykyisestä S-marketista Prismaan siirtyvien työntekijöiden tehtävänkuvia.

– Paikallisten työllistämiseen pyrimme vaikuttamaan myös esimerkiksi valikoimien kautta. Panostamme Valkeakoskellakin vahvasti lähiruokaan ja sen monipuoliseen saatavuuteen, Karlos kertoo.

Lisätietoja:

Pirkanmaan Osuuskaupan Prisma-ketjujohtaja Karlos Kotkas, puh. 010 767 2520, karlos.kotkas@sok.fi

Kauppareissut Kalevassa herkullistuvat pian kertaheitolla, kun Jungle Juice Barin, Siipiweikkojen, Golden Unicornin ja jo ennestään Prismassa toimivan Itsudemon muodostama uusi ravintolakatu aukeaa keskelle myymälää. Kauppa uudistuu myös muilta osin: hevi- ja leipäosasto remontoidaan, ja käyttötavarapuolelle saadaan ulkoilulle omistettu outdoor-osasto.

Yli sataneliöinen ravintolakatu valmistuu maaliskuun aikana ja se palvelee maanantaista perjantaihin kello 10.30–21, lauantaisin kello 10.30–20 ja sunnuntaisin kello 12–18.

– Grocerant-ilmiö eli kaupan ja ravintolan yhdistyminen yleistyy Suomessa kovaa vauhtia. Ravintolaruoan tuominen asiakkaan luokse vapauttaa kiireisestä arjesta aikaa, kun ostosreissun jälkeen ei ole pakko ryhtyä heti kokkaamaan – ja silti saa nauttia laadukkaasta ateriasta. Tämä mielessä olemme viimeisen parin vuoden aikana uudistaneet Prismojen ja S-marketien Ruokatorien puitteet ja tuotteistuksen, tuoneet valikoimiin lähituottajien tuorepakkaamia valmisruokia sekä ryhtyneet shop-in-shop-yhteistyöhön muun muassa arvostettujen paikallisbrändien kanssa, Pirkanmaan Osuuskaupan toimialajohtaja Ville Jylhä kertoo.

Esimerkiksi vuosi sitten auenneen Pirkkalan Prisman myymäläkierrosta löytyvät Sitkon, Itsudemon, Siipiweikkojen ja Nygrenin myyntipisteet. Vastaavia shop-in-shopeja on toivottu muuallekin.

– Päivän sana on elämyksellisyys. Ruoan tuoreus ja laatu konkretisoituvat, kun annokset valmistuvat asiakkaan silmien edessä. Olemme saaneet shop-in-shopeista paljon positiivista palautetta, mikä on vahvistanut tulevaisuuden suunnitelmiamme. Kalevan ohella muutamissa muissakin Prismoissa aloittaa mielenkiintoisia ravintolatoimijoita vielä tämän vuoden puolella, Ville valottaa.

Viidakosta lennähdys street foodiin

Ravintolakadun monipuolisuus ja asiakastoiveet olivat suunnittelutyössä tärkeässä roolissa.

Kalevan Prisma on Jungle Juice Barille Pirkanmaan ensimmäinen ruokakauppalokaatio. Jatkossa hyllyväleissä voikin kierrellä smoothieta siemaillen.

– Mahtavaa päästä tarjoamaan Kalevan asiakkaille viidakkokeidas, josta napata mukaan tuore ja terveellinen smoothie – siinä saa isompikin nälkäkiukku kyytiä. Ravintolakadulle tulee myös spesiaalituote, hyvikkimehu, jonka toteutamme yhteistyössä Prisman kanssa. Hyvikkimehut valmistetaan paikan päällä kaupan hedelmäosaston hävikkihedelmistä päivittäisen saatavuuden mukaan, Jungle Juice Barin toimitusjohtaja Elli Holappa vinkkaa.

Himo rapeisiin siipiin ei katso aikaa eikä paikkaa – tämän tietää jokainen tamperelainen. Myös Siipiweikkojen markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas Koivumaa odottaa ravintolakadun valmistumista innolla. Pirkkalan Prisman tapaan myös Kalevassa nähdään Siipiweikot Mini, jonka siipibuffetista pääsee koostamaan mieleisensä kombon siipiä, dippejä, kastikkeita ja muita höysteitä.

Perheomisteisen Golden Unicornin Danni Ma puolestaan lupaa ravintolakadulle aasialaista street foodia parhaimmillaan: luvassa on niin korealaisen, thaimaalaisen, kiinalaisen kuin filippiiniläisenkin keittiön väriloistoa.

Susheistaan tunnettu Itsudemo on ennättänyt toimia Kalevan Prismassa vuodesta 2019 lähtien, ja nykyisin sen shop-in-shop-pisteitä on jo viidessä muussakin Pirkanmaan Prismassa.

Kerää ja skannaa -palvelu useisiin Prismoihin

Kalevan ravintolakatua pystytettäessä myös sen viereiset hevi- ja leipäosasto remontoidaan. Samoin käyttötavarapuolelle lanseerataan uusi monipuolinen outdoor-osasto, jonne tulee laaja valikoima muun muassa retkeilytarvikkeita ja -vaatteita. Korona-aika on lisännyt ulkoiluharrastusta merkittävästi.

Lisäksi Kalevaan saadaan Linnainmaan Prismassa pilotoitu Kerää ja skannaa -palvelu, joka otetaan käyttöön myös kesällä valmistuvassa Sastamalan Prismassa, ja loppuvuoden aikana Pirkkalassa ja Lielahdessa. Palvelu perustuu siihen, että asiakas piippaa käsiskannerilla itse ostoksensa sitä mukaa, kun valitsee tuotteita hyllystä. Laitetta palauttaessa tulostuu koontikuitti, jonka voi maksaa ripeästi pikakassalla. Skanneri aktivoidaan vilauttamalla S-Etukorttia myymälän sisäänkäynnin luona olevan skanneripisteen lukijalle.

Lisätietoja:

Pirkanmaan Osuuskauppa, toimialajohtaja Ville Jylhä, ville.jylha@sok.fi, 010 767 0079

Jungle Juice Bar, toimitusjohtaja Elli Holappa, elli@junglejuicebar.com, 040 509 4786

Golden Unicorn, omistaja Danni Ma, danni.ma13913@gmail.com, 050 540 5718

Siipiweikot, markkinointi- ja kasvujohtaja Joonas Koivumaa, joonas.koivumaa@siipiweikot.fi, 040 370 7330

Itsudemo, markkinointi ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Hao Cao, hao.cao@spartao.fi, 045 204 7508

Pirkanmaan Osuuskauppa ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu käynnistävät yhdessä Pokkikokki-kilpailun 9. luokan kotitalousoppilaille marras–joulukuussa 2021. Kaksiosaisessa kisassa nuoret loihtivat kilpaa ravintolatason ruoka-annoksia ja pääsevät tutustumaan matkailu- ja ravintoalan kulisseihin. Palkintona on kesätyöpaikka yhdessä POK:n ravintoloista. Kilpailun juontaa vuoden 2018 Nuori kokki Emmiina Lehtonen.

Kaikkien aikojen ensimmäisestä Pokkikokki-tittelistä kisaavat tänä vuonna Etelä-Hervannan yläkoulun kotitalousoppilaat pareittain. Kilpailun alkukarsinnat käytiin 18.–19.11., jonka jälkeen neljä parasta paria eteni 3.12. järjestettävään finaaliin. Alkukarsinnoissa kilpailijoiden tehtävänä oli valmistaa kahden ruokalajin ateria tunnissa. Sen jälkeen kilpailun tuomarit arvioivat annokset.

– Toivoimme kilpailijoilta kekseliäisyyttä ja heittäytymistä. Kiinnitimme huomiota myös parien työskentelyyn ja esimerkiksi ajankäyttöön. Tunti on lyhyt aika, mutta osallistujat saivat suunnitella annoksiaan ennakkoon, kertoo ravintola Puiston johtaja Anette Mellin.

Pokkikokin finaali järjestetään Pirkanmaan Osuuskaupan koekeittiössä, Makupajassa. Finaalissa joukkueet kokkaavat jo selkeästi haastavamman jälkiruoka-annoksen heille annetun reseptin mukaan. Tueksi tehtävään parit saavat oman kummikokin, joka auttaa muun muassa ammattikeittiön laitteiden käytössä. Kummikokkeina toimii Tredun kokkiopiskelijat.

Voittajapari nimetään vuoden Pokkikokeiksi. Luvassa on myös tavoittelemisen arvoinen palkinto: kesätyö yhdessä POK:n ravintoloista.

Ravintola-ala nuorille tutuksi

Ajatus Pokkikokki-kilpailusta syntyi matkailu- ja ravintola-alan ajoittain haastavasta työvoimatilanteesta – muun muassa alan koulutusmahdollisuuksia ei tunneta tänä päivänä riittävän hyvin. Pirkanmaan Osuuskauppa ja Tredu halusivat luoda hauskan tavan tutustuttaa nuoret ravintolamaailmaan, joka kaipaa uusia, innokkaita tekijöitä.

– Haluamme tarjota kilpailijoille paitsi hauskan kokemuksen myös kurkistuksen alan kulisseihin, sen koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Pokkikokki-finalistit pääsevät esimerkiksi tutustumaan työarkeen ravintola Puistossa, kertoo ravitsemisalan opettaja Roosa Haapajoki Tredusta.

– Pokkikokki on herkullinen tilaisuus päästä tutustumaan alan kulisseihin. Ravintola-ala nähdään helposti turhan kapeana, vaikka se on täynnä mahdollisuuksia ja upeita, monenlaisia urapolkuja. Haluamme osana kilpailua kertoa Osuuskaupan erilaisista ravintolakonsepteista ja esitellä intohimoisia osaajiamme, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan ravintoloiden ryhmäpäällikkö Marko Lehtinen.

 

Seuraavaa Pokkikokki-kilpailua ollaan suunnittelemassa ensi syksyllä 2022. Kiertävä kilpailu jatkuu seuraavat kolme vuotta eri puolilla Tampereen seudun yläkouluja.

Lisätietoja: Heini Salo, rekrytointipäällikkö, Pirkanmaan Osuuskauppa, p. 010 76 72591, heini.salo@sok.fi