Tammikuussa avajaisiaan viettänyt Tesoman S-market on lyhyen olemassaolonsa aikana ehtinyt lyödä jo yhden ennätyksen: myymälä on kokonaisenergian ominaiskulutuksessa mitattuna Suomen paras S-market. Tesoman vihreitä jalanjälkiä seuraavat tänä vuonna vuoron perään kaikki muut Pirkanmaan S-marketit. Tesoman suunnittelutiimissä mukana ollut kertoo, miten mestariteos luotiin ja haaveilee olevansa jo lähiaikoina mukana rakennushankkeessa, jossa kiinteistö on täysin tekoälyn ohjaama.
Ennätysten takana on usein triljoonien työtuntien valmistautuminen, mutta vaikka Tesoman S-market on kruunattu energiatehokkuuden edelläkävijäksi, ei myymälän suunnitteluun vaadittu tuhottomasti aikaa, vaan taitoa hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa.
– Tesoman Ässän suunnittelu meni erittäin suoraviivaisesti. Pystyimme toki käyttämään pohjana vanhempia myymälöitä, kuten Hyhkyn S-marketia ja Kämmenniemen Salea, joista haimme parhaimpia käytäntöjä ja otimme ne osaksi Tesoman suunnittelua, kertoo suunnittelutiimissä vaikuttanut Kiinteistöässän energiahallintapäällikkö Toni Laine.
Tiimin käsissä syntyi lopulta niin älykäs kokonaisuus, että sitä tekisi mieli puhutella nimeltä.
Tesoman S-marketin energiantuotanto on hiilineutraalia
Jos kuitenkin palataan maanpinnalle, niin Tesoman S-marketiin astuessa myymälä näyttää toki uudenkarhealta, mutta mitään tajunnanräjäyttävää ei ole silmin havaittavissa. Toni viipaloi tarkemmin myymälän anatomiaa:
– Talo -ja kylmäteknisen järjestelmän sydän on energiakaivokenttä, eli viisi marketin alle rakennettua 300-metristä maalämpökaivoa. Talviaikaan maalämpökaivoista otetaan maalämpöpumpun tarpeisiin lämpöenergiaa ja kesällä samoihin kaivoihin puolestaan ladataan ylimääräistä kaupan kylmäjärjestelmän lauhde-energiaa.
Lähes kaikki Tesoman S-marketin lämmitysenergia saadaankin juuri lauhdelämmöstä ja maalämmöstä. Mahdollisissa häiriötilanteissa lämmitys turvataan sähköllä, josta suurin osa tuotetaan tuulivoimalla.
– Suurimpia haasteita Tesoman suunnittelussa oli saada järjestelmämitoitukset sille tasolle, että kaikki tekniset laitteet vastaavat todellisen käyttötilanteen tarvetta. Ylimitoitetut laitteet kun ovat investoinniltaan kalliita ja toimivat energiataloudellisesti huonosti, Toni selvittää ja lisää, että myös talo- ja kylmätekniikan yhteensovittamineen panostettiin suunnitteluvaiheessa paljon. Ihan kädenkäänteessä valmista ei siis tullutkaan.
Halli hyvässä hapessa
Tesoman S-marketin pysäköintihallissa toimii itsepalvelupesupaikka, jonne mahtuu kerralla kaksi ajoneuvoa. Pesijän kunnianhimon asteesta riippuen autonpesu voi kestää montakin kymmentä minuuttia, ja halliolosuhteissa pakokaasun katku alkaa tavallisesti vaivata jossain vaiheessa urakkaa.
– Parkkihallin ilmanvaihtoa suunniteltaessa lähdettiin kokeilemaan ihan uutta, Toni paljastaa.
– Suunnitteluvaiheessa ilmanvaihto nimittäin mitoitettiin simuloimalla oikeaa käyttötilannetta ja varmistettiin, että raikas ilma ei pääse loppumaan.
Simulaatio kuulostaa jännittävältä, mutta nähtiinkö Tesomalla tosiaan lähes sadan auton letka jonottamassa S-marketin parkkihalliin päästömittausta varten?
– Kyllä simulaatio oli ihan laskennallinen, eli ennustettiin hallin automääriä ja niiden päästöjä, ja ilmanvaihtokoneet valittiin sitten tulosten perusteella, Toni hymyilee.
– Ja jonoa ei parkkihalliin päässyt kyllä kertymään vielä heti avajaisten jälkeenkään, Maria huomauttaa ja kertoo, että hallin oven liikesensoria piti säätää uudelleen, jotta ovi saatiin aukeamaan oikea-aikaisesti.
– Aika lähelle piti uskaltautua ennen kuin sesam aukeni.
Optimiolosuhteita pidetään yllä ympäristöä nuuhkien
Ilmanvaihtoa hallitsee rakennusautomaatiojärjestelmä, joka pitää sisäilmaolosuhteet jatkuvasti hyvällä tasolla niin hallissa kuin itse myymälässäkin. Käytännössä järjestelmä haistelee eri pisteissä rakennuksen lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta ja ilman kosteutta. Näiden tietojen perusteella se ohjaa ja säätää talotekniikan laitteita siten, että sisäilman olosuhteet pysyvät koko ajan hyvällä tasolla, ja talo- ja kylmätekniikan optimoijat puolestaan huolehtivat, että teknisten järjestelmien asetukset ovat aina parhaissa mahdollisissa arvoissa.
Jotain jää kuitenkin kaksijalkaisenkin tehtäväksi:
– Automaation asetusarvot täytyy kyllä ihmisen katsoa läpi. Eli onko haluttu sisälämpötila ja muu kohdillaan, Toni hymyilee.
Sisälämpötilaan vaikuttaa suuresti se, että S-market lämpiää lattialämmityksellä. Lattialämmityksen lämpömukavuus on hyvä, koska lämpöä luovutetaan suurelta pinnalta lattiatasosta, ja näin ollen sisälämpötila voi olla jopa alempi kuin muilla tavoin lämmitettävissä myymälöissä. Muissa lämmönjakotavoissa kylmät pinnat voivat aiheuttaa epämukavaa kylmän tunnetta.
– Kyllä täällä meidän myymälässämme on lämpimämpi kuin muissa toimipaikoissa, joissa olen ollut töissä, vahvistaa marketpäällikkö Maria Niemi.
– Hiki tulee purkuhommissa vielä nopeammin kuin ennen. Täällä ei tule kylmä kesäkamppeillakaan.
Kaikki S-marketit remontoidaan nyt energiatehokkaiksi
S-ryhmä julkaisi alkuvuodesta kovan ilmastotavoitteen: S-ryhmän oman toiminnan on oltava hiilinegatiivista vuonna 2025. Pirkanmaalla tänä vuonna toteutettava S-marketien uudistus rysäyttää myymälät kertaheitolla lähemmäs yhteistä maalia, sillä uudistuksen yhteydessä tehdään kaikki järkevä samalla kertaa: kylmäjärjestelmä uusitaan, lauhdelämpöjärjestelmä laitetaan kuntoon, kylmäkalusteet vaihdetaan ovellisiin, asennetaan led-valaistus ja tarkastellaan aurinkosähkön potentiaalia.
– Pirkanmaan osalta näillä remonteilla ja muutoksilla on todella suuri vaikutus ilmastotavoitteen saavuttamiselle. Jokaisessa projektissa otetaan tältä saralta huomioon kaikki mahdollinen ja pyritään saamaan paras mahdollinen lopputulos, Toni lupaa.
S-market Tesoman suunnittelussa oli uuden kohteen etu, eli aivan kaiken saattoi miettiä tyhjältä pöydältä. Myymälästä tuli energiankäytön osalta hiilineutraali kokonaisuus, jossa energiaa tuotetaan uusiutuvilla tavoilla samalla, kun energiankulutusta vähennetään.
– Tekoäly tulee varmasti lähitulevaisuudessa olemaan erittäin kova juttu kaikilla tekniikan aloilla. Jossain määrin sitä on saatu mukaan Tesomallekin, mutta sanoisin, että pintaa on vasta raapaistu. Tässä kohtaa se riitti siihen, että Tesomasta saatiin tehtyä koko Suomen kirkkainta kärkeä. Pöytä on nyt valmiiksi katettu seuraajillekin, Toni päättää.
