Kun Pirkkalan Prismaan haettiin yötiimiä, myyjä Sini Luhtamaa päätti hakea paikkaa ja ryhtyä pitkästä aikaa vakituiseksi työntekijäksi. Lukuisissa eri kaupan alan tehtävissä ja myymälöissä työskennellyt Sini oli tehnyt sitä ennen pitkään työtä henkilöstöpalveluyritys Eezyn listoilla ja tutustunut sitä kautta muutamiin Pirkanmaan Osuuskaupankin toimipaikkoihin. Pirkkalaan konkari kuitenkin lähti sokkona vailla ennakkotietoja tai kokemusta yksikössä työskentelystä, eikä ole pettynyt: uusia haasteita löytyi myös kaupan arjen läpikotaisin nähneelle.

Pirteä Sini istahtaa juttelemaan Pirkkalan Prisman ravintolamaailman pöydän ääreen. Kello on vasta ohittanut aamukahdeksan ja kevätaurinko paistaa ikkunasta kirkkaana. Sinin yövuoro on juuri loppunut, mutta väsymyksestä ei näy kasvoilla häivääkään. Päinvastoin: Sini on iloinen, että saa kerrankin jäädä töiden jälkeen hetkeksi istumaan ja juomaan aamukahvit rauhassa ennen kotimatkaa.

Orivedelle kotiutunut Sini on lähtöisin Kurusta. Työuransa hän aloitti Kurun kyläkaupassa 17-vuotiaana. Ensimmäisestä kaupan alan työpaikasta karttuneet opit pätevät edelleen.

– Sääntö numero yksi on, ettei kassalta saa häipyä ennen kuin asiakas on lähtenyt, Sini sanoo.

Siniä itseään häiritsee, jos kassa ainoastaan rahastaa ja jättää asiakkaan pakkaamaan yksin. Samaan hengenvetoon Sini kumoaa myös olettamuksen siitä, että myyjän työ olisi yksitoikkoista ja tylsää.

– Olen tehnyt myyjän työtä viisitoista vuotta, ja se on edelleen oikeasti mielekästä ja haastavaa, siihen liittyy paljon onnistumisen iloa ja yllättäen myös kilpailuhenkeä.

Mutta siitä lisää tuonnempana.

Vuokratyö joustaa, vakkaripaikka tuo varmuutta

Kotona Orivedellä Sinin aika kuluu yli satavuotiaassa hirsitalossa puuhastellessa. Sinin mies on reissutyössä ja pois kotoa jopa 130 päivää vuodessa. Vuokratyö sopi kuvioon hyvin siitä syystä, että vuokrafirman listoilla Sinin oli helppo järjestää työvuoronsa siten, että hän teki työtä aina silloin, kun mieskin oli poissa kotoa.

Vuokratyön etuna on myös se, ettei työntekijällä ole tarvetta sitoutua vähimmäistuntimäärään, mikä mahdollistaa joustavamman työn tekemisen mallin. Näin ollen työntekijä voi vaikka paiskia alkuvuoden töitä ja lähteä loppuvuodeksi surffaamaan Balille – tai tehdä puita hirsitalon seitsemän tulisijan lämmittämiseksi.

– Vakkaripaikka tuo kuitenkin tiettyä taloudellista varmuutta, mikä korostuu esimerkiksi nyt poikkeusaikana. Tiedän, että karanteeniinkin joutuessani minusta ja toimeentulostani pidetään huolta, Sini kertoo.

– Lisäksi kun on pidempään samassa porukassa ja paikassa, pääsee kehittämään toimintaa ja ihmissuhteissa on kaipaamaani jatkuvuutta.

Ekstraajana työhön ja työnantajaan voi tutustua rauhassa

Pirkanmaan Osuuskaupalla vuokratyöntekijät ovat tärkeä osa porukkaa. Vuokratyöntekijät auttavat esimerkiksi yllättävissä sairaslomapaikkauksissa ja ruuhkapiikkeinä, kuten joulun aikaan. Ekstraajana työskenteleminen on myös mahdollisuus tutustua työhön ja työnantajaan ennen vakituiseksi sitoutumista.

Sinikin kävi kokeilemassa yötyöskentelyä kesän ajan Ruoveden S-marketissa ennen Pirkkalan Prismaan hakemista.

– Yötyökorvaus on hyvä, eikä minulla ole vaikeuksia rytmin kanssa, sillä olen tottunut siihen, ettei työni ole ollut ikinä säännönmukaista. Työpaikkoja minulla oli myös vuokratyöaikana useammassa yksikössä päällekkäin, Sini kertoo.

– Kaupan alalla oli aiemmin hankala saada järkeviä vakituisia soppareita, mutta siinä on tilanne viime vuosina parantunut. Meillä Prismalla lisätyötä tarjotaan nyt niin hyvin, että ihan varmasti kaikki saavat tehdä niin paljon töitä kuin haluavat.

Urapolku kaupalla ei ole vielä valmis

Tähänastisen työuran pirstaleisuus on jäänyt harmittamaan Siniä.

– Jos olisin saanut aiemmin jostain vakkaripaikan täysillä tunneilla, olisin voinut kehittyä ja päästä vaikka päälliköksi. Joissain aiemmissa työpaikoissani nuoria pidettiin työyhteisössä uhkana, eikä heille haluttu jakaa kaikkea tietoa. Kauppaan olen kuitenkin aina palannut ja kaupassa aion työskennellä jatkossakin.

Merkonomiksi opiskelleen Sinin suunnitelmissa on palata jossain vaiheessa koulun penkille tai hakea Pirkanmaan Osuuskaupan S-Päällikkö-valmennukseen. Hän kertoo vasta hiljattain heränneensä siihen, että kaupalla voi oikeasti tehdä uraa.

– Päälliköksi voisi vielä koittaa.

Sinillä on päälliköksi mitä ilmeisimmin hyvät edellytykset: haastattelun keskeyttää Pirkkalan Prisman ryhmäpäällikkö Mari Riutta, joka pysähtyy spontaanisti hehkuttamaan Sinin liiketoimintaosaamista.

– Kenkätien öissä tehdään ensisijaisesti loistavaa asiakaspalvelua, mutta olemme myös saaneet alkaa itse johtaa omaa tekemistämme ja miettiä ajankäyttöämme siten, että siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä. Teemme kassatyön lisäksi esimerkiksi purkua ja olemme opetelleet tekemään tilauksia. Meillä on vapaat kädet laittaa kassan vieressä oleva kylmäkaappi kuntoon ja kokeilla, mikä siinä menee kaupaksi ja mikä ei. Raporteista saa kiksejä, kun näkee miten paljon mitäkin on myyty, kilpailuhenkinen Sini kertoo.

Ravintolaetu on kunkku

Pirkanmaan Osuuskaupan Sini on kokenut hyväksi ja varmaksi työnantajaksi.

– Aina on vaatteita ja työkaluja, puitteet ovat kunnossa ja työntekijöiden terveydestä ollaan aidosti kiinnostuneita. Myös henkilöstöedut ovat hyvät.

Henkilöstöeduista Sini on käyttänyt eniten ravintolaetua, jolla Pirkanmaan Osuuskaupan työntekijä syö S-ryhmän ravintoloissa 25 prosenttia edullisemmin. Tästä edusta on meinannut päästä nauttimaan myös Sinin koiranpentu, Bamboleo, joka tuli perheeseen samoihin aikoihin, kun Sini aloitti työn Prismassa.

– Myös Bamboleo on päässyt käymään ravintola Kivenheitossa ja meinasi hotkaista siellä hot wingsejä. Annettiin kuitenkin sitten koiran omia eväitä, Sini nauraa ja lähtee ajelemaan Orivedelle päin. Karvakaverilla on aika ihka ensimmäiseen trimmaukseen.