Sosionomiksi aikonut Ville Peltola päätyikin lopulta ravintola-alalle. Opinnot eivät kuitenkaan menneet hukkaan, sillä nyt puhelias ja lämminhenkinen vuoropäällikkö hurmaa Hovipojan tiskillä niin asiakkaat kuin henkilökunnan.

Rentoa pubitunnelmaa Tampereen Keskustorilla tarjoava Hovipoika täyttyy päivittäin iloisesta puheensorinasta. Liikkeellä on keväästä lähtien ollut varsin tyytyväistä porukkaa, kun ihmiset ovat jälleen saaneet viettää aikaa yhdessä rajoitetun koronavuoden jälkeen. Hovipoika on siitä hauska paikka, että tiskillä törmää monenikäisiin asiakkaisiin – niin 18-vuotiaisiin kuin eläkeläisiin. Vuoropäällikkö Ville Peltola keksii kaikkien kanssa aina jotain jutun juurta.

- Myönnän, että olen yltiösosiaalinen tapaus. Tutustun helposti ihmisiin, välillä liiankin helposti, Ville naurahtaa.

Ravintola-alalla lähes 30 vuotta toiminut konkari tietää, että baarimiljöö on monelle tärkeä kohtaamispaikka. Tutussa pubissa puretaan niin arjen ilot kuin huoletkin. Myös Ville on ammatissaan kuullut jos jonkinmoisia tarinoita, ja useat asiakkaat ovat hänelle tuttuja jo vuosien takaa muista työpaikoista. Tämä kertoo, että Ville on varsin pidetty asiakaspalvelija.

- Koen, että olemme Hovipojassa kuin yhteisessä olohuoneessa. Juttu jatkuu, siihen mihin se on viimeksi jäänyt. Se on monelle hyvin terapeuttista, Ville kuvailee.

Pubimaailmassa kuin kotonaan

Pohjanmaalta kotoisin oleva Ville ei muista haaveilleensa ravintola-alasta. Hän näki sen lähinnä hyvänä porttina työelämään. Peruskoulun jälkeen Ville kiinnostui sosiaalialasta ja aloitti sosionomin opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opintoihin liittyen hän työskenteli muun muassa päiväkodissa ja erityiskoulussa. Viikonloput touhukas nuori mies ahersi paikallisessa pubissa. Vapaapäiviä ei juuri ollut.

Lopulta sivutyöstä kasvoi intohimo ja ura, kun yötyöstä nauttiva iltavirkku hyppäsi vakituisesti baarihommiin vuonna 2000. Hän kuitenkin näkee ravintola- ja sosiaalityössä paljon yhtäläisyyksiä.

- Kummassakin on lopulta kyse kuuntelemisesta ja asiakaspalvelusta. Halu kohdata ihmisiä yhdistää molempia aloja, Ville pohtii.

Koronapandemian aikana Ville työskenteli tovin Kalevan Prismassa ruoan verkkokaupan tiimissä ja käyttötavarapuolella urheiluosastolla. Hän on iloinen kokemuksesta ja ajattelee, että kaikki työ on tärkeää ja antaa uutta perspektiiviä. Prismasta löytyi paljon uusia työkavereita, mutta asiakaskohtaamisia ehti tulla ikävä.

- Olen aika ”old school” -jätkä. Ihmiset ja kasvotusten tapahtuva asiakaspalvelu on minun juttuni. Pubimaailmassa olen kuin kotonani, hän kertoo.

Pokkilainen jo yli 10 vuotta

Tiikerihai, Kustaa III, Tuoppi, Kivenheitto, Hovipoika. Ville luottelee työpaikkahistoriaansa Osuuskaupalla ja miettii, että olisi helpompi nimetä ne paikat, joissa hän ei ole työskennellyt. Pokkilainen miehestä tuli jo vuonna 2009.

Syy pitkään POK-uraan liittyy työnantajaan. Uusperheen isän mielestä luotettava Osuuskauppa tuo elämään toivottua vakautta – ja toisaalta mukavaa maustetta. Ison työnantajan sisällä on voinut kokeilla erilaisia työpaikkoja. Myös monet työkaverit ovat tuttuja jo vuosien takaa.

- Se on varmasti yksi iso syy, miksi meillä on Hovipojassa niin hyvä tiimi. Olemme monen kanssa tuttuja jo aikaisemmista POK:n toimipaikoista ja yhdessä tekeminen on rentoa ja sujuvaa.

Ville aloitti Hovipojassa noin neljä vuotta sitten. Legendaarinen pubi Keskustorin kupeessa on suosittu ja siksi myös varsin hektinen paikka etenkin sesonkiaikoina. Paineesta huolimatta tehokas kuuden hengen tiimi hallitsee Villen mukaan kiireisetkin palvelutilanteet suvereenisti. Työkavereista Ville puhuu lämpimästi, kuin perheenjäsenistä.

- Kutsumme esimiestämme Ari Hujasta leikkimielisesti iskäksi. Meillä on tosi hyvä ja rento tiimi, Ville kehuu.

Puhujakeikkaa pukkaa – ravintola-alan monipuolisuus yllättää

Villen mielestä kuva ravintola-alasta on usein harmittavan kapea. Sosiaalisten taitojen lisäksi tarvitaan kykyä johtaa ja ratkaista ongelmia. Myös tekninen tieto ja esimerkiksi varastonhallinta voivat olla yllättävän iso osa työnkuvaa.

Ville on saanut myös heittäytyä ja kokeilla POK:lla odottamattomiakin työtehtäviä. Rentona seuramiehenä tunnettu Ville on toiminut muun muassa Pirkanmaan Osuuskaupan vuosijuhlien, POK-Festien, juontajana yhdessä Tea Khalifan kanssa. Rajojen kokeilu ja omalta mukavuusalueelta poistuminen eivät tuota rempseälle tarinaniskijälle ongelmia. Päinvastoin, ne tuovat työhön paljon iloa, mikä on Villestä lopulta kaikkein tärkeintä.

- Olen aina sanonut, että sitten kun töihin ei voi mennä enää hymyillen, pitää keksiä jotain muuta.

Akut latautumaan kalassa

Sosiaalinen mieskin kaipaa välillä omaa rauhaa, ja silloin Ville suuntaa Pirkanmaan järvimaisemiin. Viehätys kalastukseen on saanut alkunsa lapsuuden mummola-ajoilta, joen varrelta.

- En ole varmaan osannut edes lukea, kun olen ensimmäistä kertaa käyttänyt virveliä. Talvella pilkittiin ja kesällä mato-ongittiin, kokenut kalamies muistelee.

Harrastus on edennyt jo niin pitkälle, että mies valmistaa uistimet ja kalastustarvikkeet pääsääntöisesti itse. Parasta kalastamisessa on saaliin saamisen riemu – ja tietysti ympärillä oleva luonto.

- Järvellä liikkuminen on minulle helpoin tapa nollautua – siellä voin päästää irti, Ville kuvailee.