10.6.2020
Tapani on taustaltaan maanviljelijä ja siankasvattaja. Hän on myös Pirkanmaan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen ja ollut mukana oman lähikauppansa Kurun Salen asiakastoimikunnassa. Hän siis todella tuntee kotimaisen ja pirkanmaalaisen ruoan monelta kantilta.
– Suomalainen ruoka on niin puhdasta ja turvallista, että se on todellinen vientivaltti myös ulkomailla. Viimeisten 30 vuoden aikana lihantuotanto Suomessa on kehittynyt kovasti. Entistä huolellisemmin katsotaan, mitä lihakarjalle syötetään. Rehu alkaa olla pitkälti kotimaista. Ekologisinta olisikin, jos rehu tulisi tilan omasta pellosta, Tapani miettii.
Tuotantoketjun toimijoilla on yhteinen vastuu ekologisuudesta
Tapani uskoo, että suomalaisen ruoan suosio kasvaa tulevaisuudessa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tarjontaakin varmasti riittää, sillä Suomesta löytyy valtavasti osaamista ja resursseja ekologiseen ruoantuotantoon.
– Ilmastonmuutoksesta puhutaan yhä enemmän. Maatalouden pitää sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja kantaa oma vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Olennaista on, että elintarviketeollisuus, kaupanala ja alkutuotanto löytävät yhteisen sävelen. Metsäteollisuus tarvitaan mukaan kehittämään ekologisia pakkausmenetelmiä, Tapani visioi tulevaa.
Viime vuosina kaupan hyllyille on tullut kiihtyvällä tahdilla ekologisia vaihtoehtoja tarjoavia ruokainnovaatioita, kuten erilaisia kasviproteiineja. Suomalainen ruoka on puhdasta, turvallista ja ekologista ja se työllistää suomalaisia. Tapani Tienarille kotimaisuus on pääkriteeri ruokavalintoja tehdessään. S-mobiilin Omat ostot -palvelun kotimaisuuslaskuri auttaa häntä seuraamaan ruokaostosten kotimaisuusastetta, joka oli vuonna 2019 huimat 92 prosenttia.
– Boltsit kävin hakemassa kaupasta heti seuraavana päivänä niiden ilmestymisestä. Hyviähän ne olivat. Ruokakilpailut haastavat yrittäjiä ideoimaan uutta. Osuuskauppa ja tuotteiden valmistajat voivat yhdessä varmistaa, että tällaisia haluttuja tuotteita löytyy kaupan hyllystä, Tapani sanoo.
S-mobiilin laskurit herättelevät kuluttamaan ekologisemmin
S-mobiilin laskureista Tapani seuraa mielenkiinnolla etenkin kotimaisuuslaskuria ja hiilijalanjälkilaskuria. Vuonna 2019 Tapanin ruokaostosten kotimaisuusaste oli huimat 92 %. Ulkomaiset ruokaostokset ovat pitkälti banaaneja ja muita hedelmiä, joita ei kasva meidän leveysasteillamme.
– Lihasta katson aina, että se on kotimaista. Ulkomaista lihaa en osta ikinä. Vihannespuolella kotimaisen kurkun ja tomaatin tunnistaa hyvästä mausta, Tapani toteaa.
Arjessa kauppareissulla helpoin tapa lisätä kotimaisuusastetta on katsoa pakkausten tuotemerkintöjä. Kun poimii koriinsa Kotimaista-tuotteen, voi olla varma siitä, että raaka-aineet ovat suomalaisia ja tuote on valmistettu Suomessa.
4.12.2024 | Prisma | Ruoan verkkokauppa | Tiedote