Mikä maa, mikä valuutta


17.3.2013

Pitkän talven jälkeen mieli kääntyy kesälomaan ja matkoihin. Suomalaiset suunnittelevat matkojensa kustannukset tarkkaan ja maksavat harvoin reissunsa luotolla, selviää Yhteishyvä.fi:ssä olleesta Raha ja matkustaminen -kyselyn vastauksista.

Helmikuussa 1 600 henkilöä kävi vastaamassa S-Pankin ja Yhteishyvän kyselyyn matkustamisesta ja rahankäytöstä reissuilla. 70 prosenttia vastaajista matkustaa ulkomaille vähintään kerran vuodessa.

Suurin osa maksaa matkansa yleensä suoraan tililtä. Tämän maksutavan suosiminen perustui yleensä sen helppouteen.

Luottokortilla matkansa maksoi reilu viidennes vastaajista. Myös luotolla maksamista perusteltiin helppoudella. Luottokortilla maksaminen toi matkustajalle lisäksi turvallisuutta sen varalta, että matkanjärjestäjä tai lentoyhtiö ajautuu konkurssiin, selvisi avoimista vastauksista.

Matkan aikana maksetaan edelleen mieluiten käteisellä. Käteistä suosii peräti 65 prosenttia vastaajista.

Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin myös, mikä on kaukaisin paikka, jossa he ovat maksaneet S-Etukortti Visalla. Jotkut maksavat sillä vain Suomessa, mutta kortti on ollut matkakumppanina kaukaisemmissakin maissa. Vastauksissa mainittiin muun muassa Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Etelä-Afrikka.

Kommelluksista matkamuistoiksi

Vastaajat muistelivat avoimissa vastauksissa myös rahaan liittyviä sattumuksia vierailla mailla.

”Olin itsekseni käymässä Vienanmerellä Solovetskin saarella. Koska paluulaiva mantereelle ei lähtenyt milloin myrskyn, milloin polttoaineen puutteen tai kipparin juopumuksen takia, jouduin viettämään saarella suunnitellun viikonlopun sijasta kymmenen päivää ja maksamaan koko ajan oleskelusta. Rahani loppuivat. Onneksi ystävällinen moskovalainen opiskelija lainasi minulle rahaa, jotta pääsin sieltä viimein pois. Palattuani mantereelle maksoin hänelle lainan postin kautta.”

”Turkissa luokkaretkellä vuonna 1994. Ohjelmassa oli myös päivän mittainen veneretki joka maksettiin liiroissa. En enää muista retken hintaa, mutta sen setelinipun muistan aina – se oli ainakin 10 cm paksu. Oli siinä veneen kapteenilla laskemista!”