Pirskeisiin ja juhlapöytiin panostetaan tänä kesänä enemmän kuin koskaan. Tarjottavien paikallisuus on juhlien ja illanistujaisten järjestäjän ylpeydenaihe. Pöytään käyville vieraille lähiruoka on osoitus arvostuksesta, ehkä myös mukava kuriositeetti. Lähiruokalähettiläs Elina Kaukonen kävi jututtamassa pirkanmaalaisia tuottajia ja kuulemassa tarinat uniikkien lähiruokien taustalta.
24.5.2022
Pirskeisiin ja juhlapöytiin panostetaan tänä kesänä enemmän kuin koskaan. Tarjottavien paikallisuus on juhlien ja illanistujaisten järjestäjän ylpeydenaihe. Pöytään käyville vieraille lähiruoka on osoitus arvostuksesta, ehkä myös mukava kuriositeetti. Lähiruokalähettiläs Elina Kaukonen kävi jututtamassa pirkanmaalaisia tuottajia ja kuulemassa tarinat uniikkien lähiruokien taustalta.
Kesäisiin iltamiin Elina valitsee premium-raakamakkaraa Ylöjärveltä, perinnereseptillä valmistettua kangasalalaista hapankaalia ja helmeilevää uutuus-spritzeriä Pälkäneeltä. Annoksen kuin annoksen kruunaavat tuoreet kasvikset ja yrtit.
Kesällä ruoanlaitto keskittyy usein grillin ympärille. Heitetäänpä siis ensimmäisenä tirisemään ylöjärveläisen Nakki-Hannun käsityönä valmistetut raakamakkarat, jotka yllättävät monet jauhoisempien serkkujensa haukkaajat.
– Tuotteemme eivät pyri kompromisseihin tai miellyttämään kerralla kaikkia. Osa makkaroistamme jakaa taatusti mielipiteitä, hymyilee Nakki-Hannun toimitusjohtaja Antti Viherkorpi.
Kesäkaudella makkaravalikoimaan kuuluvat cheddar-jalapeno, punajuuri-aurajuusto, chorizo, mausteinen merguez-lammasmakkara ja Italialainen Aamiaisnakki. Näistä jälkimmäisen Akateeminen Kiuas-Seura ry kruunasi maistelussaan vuoden 2021 raakamakkarasarjan voittajaksi. Fenkolilla ja sitruunalla maustettu nakki on sellainen, jota ei muilta tuottajilta löydy.
– Ehdottomasti kokeiluun siis. Kesä on liian lyhyt tasapaksulle ja perusvarmalle, Elina virnistää.
Aliisa Salminen valmistaa Nakki-Hannun tuotteet käsityönä Ylöjärvellä.
Raakamakkarakulttuuri on Pirkanmaalla vielä verrattain nuori. Pari vuotta sitten koronalomautuksen seurauksena perustetun Nakki-Hannun tuotteet löytyvät kuitenkin tänä kesänä jo lähes 30:stä Pirkanmaan Osuuskaupan myymälästä, mikä on yli tuplat yrityksen alkutaipaleen myymälämäärästä.
Lähiruokalähettiläs ja Antti ovat tehneet tiivistä yhteistyötä, mikä on avannut Nakki-Hannulle mahdollisuuksia myydä tuotteita ympäri maakuntaa eri kokoisissa kaupoissa ja erilaisille asiakaskunnille.
– Olemme ilolla huomanneet, kuinka erilaisia asiakassegmenttejä meidän tuotteillemme on löytynyt. Yrityksen kehittymiselle on ollut aivan olennaista, että pirkanmaalaiset ovat valinneet ostoskoreihinsa juuri meidän tuotteitamme. Lähiruoan työllistämisvaikutus on todella konkreettinen, Antti kiittää.
Kun lautaselle nostetaan makkaraa, mikä olisikaan sille perinteisempi ja parempi kaveri kuin hapankaali?
– Hapankaali, jolle on laulettu, tietää Elina.
Kangasalalaisen Torkkelin perheen hapankaalia on saanut kaupoista jo reilun vuosikymmenen, ja tuotteista on kehitetty erilaisia versioita. Rehellisyyden nimissä menneisyydessä on ollut kuitenkin hetki, jolloin Torkkelit ovat halunneet pistää pillit pussiin.
Musikaalisen perheen yritys syntyi alun perin tukemaan kulttuuriprojektia, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja lasten filharmonisen orkesterin perustamiseen.
– Kun filharmoniahanke ei toteutunut, halusimme lopettaa. Meidän oli kuitenkin jatkettava hapankaalin valmistusta, sillä saimme asiakkailtamme niin erinomaista palautetta, nauraa Tanja Torkkeli.
Torkkelin hapankaalin salaisuus on kotimaisissa raaka-aineissa.
– Kokeilimme erimaalaisia kaaleja, mutta suomalainen valkokaali on paras. Täällä maa on puhdas, ja siinä on omanlaisensa ominaisuudet. Valmistamme tuotteet käsin ja maistelemme jokaista erää, sillä olemme hyvin tarkkoja laadusta, Tanja kertoo.
Sielun hapankaaliin puhaltaa perheen poika Leo, jonka kuullaan usein kajauttavan valmistumassa oleville hapankaalipytyille komeita lauluja.
Leo, Tanja ja Vitali kiertävät markkinoilla myymässä muun muassa hapankaalia ja suolakurkkuja. ”On mukavaa tavata asiakkaita henkilökohtaisesti. Yrittäjälle leipä tulee kuitenkin helpommin, kun tuote pääsee kaupan hyllyille,” Tanja sanoo.
Torkkelin hapankaali valmistetaan vanhalla reseptillä, joka on kulkenut Karjalassa suvusta sukuun.
– Keski-iän ylittäneet tuntevat hapankaalin ja vanhat reseptit, mutta on ollut mukavaa huomata, että nykyään hapankaalia ostavat myös monet 15–25-vuotiaat, Tanja kertoo.
– Ihmiset, jotka miettivät mitä suuhunsa laittavat, osaavat etsiä hapankaalia. Sen maitohappobakteeri edesauttaa ruoansulatusta, mikä puolestaan vähentää vaikkapa rasvaisesta ruoasta muutoin aiheutuvia vatsavaivoja.
– Hapankaali on myös monikäyttöinen tuote: sitä voi myös lämmittää ja sekoittaa vaikka salaatin tai majoneesin sekaan ja laittaa hodarin tai hampparin väliin, vinkkaa puolestaan Elina.
Pelkkiä perinteitä lähiruoka ei ole, vaan se voi myös viedä matkalle aivan uusiin ulottuvuuksiin. Kesän uutuutena lähiruokalähettiläs Elina on metsästänyt S-kauppojen hyllyille mielenkiintoista pälkäneläistä palanpainiketta.
Viinipohjaiset, hiilihapotetut spritzerit ovat olleet nosteessa jo hyvän aikaa, mutta marjaviinistä valmistettuna juoma tuo pöytään jotain yllättävää.
– Mustaherukasta ja punaherukasta valmistetut spritzerimme ovat mietoja ja kevyitä kesäjuomia, joiden maut ovat peräisin aidoista raaka-aineista. Ei ihmekään, että spritzerit on välillä myyty meiltä loppuun, kertoo Rönnvikin viinitilan vanha emäntä Eila Rönni.
Tilan päärakennuksen rakennutti aikoinaan kihlakunnan kirjurina toiminut kamreeri Schrey, joka tunnettiin raittiuden kannattajana. Lähes kolmenkymmenen vuoden kokemuksella Eila kertoo, että alkoholin ympärille on tullut enemmän sallivuutta – kamreerikin varmasti pitäisi Morsiamestaan ja Muusastaan.
Rönnvikin viinitilan Kamreerin Morsianta ja Kamreerin Muusaa on tähän saakka myyty vain viinitilan omassa myymälässä Pälkäneellä. Juomat ovat nyt myynnissä Prismoissa Kalevassa, Kangasalla, Linnainmaalla, Lielahdessa ja Pirkkalassa, Sokoksella sekä S-market Pendoliinossa, Pälkäneellä ja Kangasalla.
Juomista puhuttaessa Elinan suunnitteleman illanistujaismenun ylle nousee kuitenkin yksi tumma pilvi: sopiiko spritzer yhteen makkaran ja hapankaalin kanssa?
– Spritzer sopii keveisiin kesäpöytiin, mutta ihan yhtä hyvin makkaran kanssa, Eila vakuuttaa.
– Ihmisten makeustottumukset ovat menneet juomissa vuosien varrella kuivempaan suuntaan. Enää ei myöskään ajatella esimerkiksi, että valkoviiniä saa nauttia vain kalan kanssa ja punaista tummemman lihan kanssa.
Eila kehottaakin jokaista etsimään oman makunsa.
– Makuaistimukset ovat henkilökohtaisia. Mikä omassa suussa tuntuu parhaalta, se on se paras.
4.12.2024 | Prisma | Ruoan verkkokauppa | Tiedote