Elämäntapana sijaisvanhemmuus

Vanhemmat asuvat lapsikylän tarjoamassa kodissa yhdessä sijoitettujen lasten kanssa – koti on siis ihan tavallinen, oikea koti.

Elämäntapana sijaisvanhemmuus

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana: vuonna 2011 yli 17 000 suomalaista lasta ja nuorta ei voinut asua omassa kodissaan. Pirkanmaan alueella heitä oli tuolloin yli 1500.

Sijaisperhe on yksityinen perhe, jonka kanssa kunta on tehnyt toimeksiantosopimuksen sijoitetun lapsen hoidosta. Tampereella yksi sijaisperhehoidon tarjoaja on SOS-Lapsikylä, joka on osa kansainvälistä SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestöä. Yhdistyksen tehtävä on auttaa lasta kasvamaan perheessä. Pirkanmaan Osuuskaupalla ja SOS-Lapsikylällä on monivuotinen yhteistyösopimus.

Tampereen SOS-lapsikylä on aloittanut toimintansa uudella Vuoreksen asuinalueella syyskuussa 2012. Tampereen lapsikylä on yhteisö, jonka kodit on hajautettu lähiympäristöön. Tällä hetkellä sijaiskoteja on kaksi, ja vuoteen 2016 mennessä uusia koteja avataan 3–5. Toiminnan laajentaminen Tampereella on luontevaa, koska ison kaupungin koulut ja terveydenhuolto mahdollistavat yksilölliset ratkaisut sijaisperheiden tarpeisiin.

Mentoreiksi ryhtyneillä Salosilla vuosikymmenten kokemus lastenkasvatuksesta

Tampereen lapsikylän mentoreiksi ryhtyneet Marja ja Petri Salonen kertovat, että toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Lapsikylä täydentää ja monipuolistaa perhehoidon paikkavalikoimaa ja antaa merkittävän panoksen perhehoidon kehittämiseen.

Saloset ovat varsinaisia vanhemmuuden konkareita. Heille on kertynyt 40 vuoden aikana kunnioitettava kokemus kasvatuksesta – biologiset ja adoptoidut lapset mukaan lukien perheessä on ollut kaiken kaikkiaan 40 lasta.

–  Puhuimme sijaisvanhemmuudesta jo seurusteluaikoina. 1970-luvun alussa ryhdyimme tukiperheeksi kivalle pikkutytölle. Siitä se sitten lähti, Marja Salonen muistelee.

Parasta on arki

Sijaisvanhemmuudessa tärkeintä on ymmärtää lapsen mukana tuleva jaetun vanhemmuuden tilanne. Jokaisella lapsella on oma biologinen taustansa, jonka ymmärtäminen on avain lapsen kiintymyssuhteen rakentumiseen ja arjen toimivuuteen.

Suurimmat ilonaiheet tulevat tavallisesta elämästä.

– Parasta on, kun näkee lapsen solmivan ystävyyssuhteita ja itsenäistyvän niin, että hän pärjää. On myös ikimuistoista järjestää yhdessä lapsen biologisen perheen kanssa lapselle valmistujais- tai hääjuhla, Saloset kertovat.

Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi?

Perhehoito on viime vuosina kehittynyt parempaan suuntaan. Lainsäädäntöä on muutettu tukemaan perhesijoituksia, ja sijaisperheet saavat monipuolista apua. Sijaisvanhempia tarvitaan kuitenkin lisää. Tehtävään haetaan tavallisia aikuisia, joiden oma elämä on kunnossa. Vanhemmat asuvat lapsikylän tarjoamassa kodissa yhdessä sijoitettujen lasten kanssa – koti on siis ihan tavallinen, oikea koti. Lapsikyläyhdistys tarjoaa sijaisvanhemmille asunnon, palkkion ja tukea arkeen. Saloset kuitenkin painottavat, että sijaisvanhemmuus ei ole pelkkää palkkatyötä, vaan kyse on elämäntavasta lasten kanssa.

Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille tukiperheenä toimiminen on kokoaikaista sijaisvanhemmuutta kevyempi tapa aloittaa. Tuettava lapsi voi tulla asumaan viikonlopuksi kerran kuussa.

–  Tukiperheenä saa kokemusta, joka auttaa päättämään jatkosta. Samalla autat lapsen vanhempia jaksamaan, Petri Salonen kannustaa.