50-vuotiaassa Hovipojassa huumori kukkii ja karaoke soi

Pub Hovipoika on ollut erottamaton osa tamperelaista ravintolakulttuuria jo puoli vuosisataa. Hovipojassa luotetaan välittömään ja ystävälliseen asiakaspalveluun: tiskin yli vaihdetaan kuulumiset, eikä pipa kiristä. Tänä syksynä juhlitaan ravintolan 50-vuotissynttäreitä.

– Viisi vuosikymmentä on pitkä aika, ja aina uusia sukupolvia pitää saada viihtymään ravintolassa. Meillä käy laajalla kirjolla porukkaa 18-vuotiaasta melkein 100-vuotiaaseen. Aamupäivällä käy paljon eläkeläisiä, illalla taas työssäkäyvää väkeä ja opiskelijoita, kertoo PRO 2018 -palkittu ravintolapäällikkö Ari Hujanen.

Muuttuvassa maailmassa Hovipoika on onnistunut tekemään monta asiaa oikein. Ari uskoo, että rento tunnelma sekä osaava ja ystävällinen henkilökunta saavat asiakkaat palaamaan kerta toisensa jälkeen. Jokainen tulija otetaan vastaan samalla tavalla. Tuotepuolella olut, lonkero ja viini tekevät edelleen kauppansa, mutta valikoima elää ajan mukana.

– Nykypäivän drinkit pitää tuntea, ja pullo-oluiden valikoimaa on meillä laajennettu vuosien aikana. Se kertoo, että suomalaiset ovat oppineet juomaan myös muuta kuin hanaolutta, mikä on tietysti hienoa, kertoilee Ari.

Poika on luotu kulkemaan

Hovipoika avattiin vuonna 1969 osoitteessa Hämeenkatu 26. Neljä vuotta myöhemmin 19-vuotias, Tampereelle opiskelemaan muuttanut Matti Numminen yritti ravintolaan sisään, mutta matka katkesi ovelle, koska ikäraja oli tuolloin 20 vuotta.

– Kiva portsari, Teuvo nimeltään, neuvoi menemään toiselle puolelle tietä toiseen ravintolaan. Kaksikymmentä kun täytin, menin heti Hovipoikaan, ja sillä tiellä ollaan, toteaa  Hovipojan kanta-asiakas lähes 50 vuotta myöhemmin.

Ensimmäiseltä paikaltaan Hovipoika siirtyi vuonna 2011 ravintola Tillikan taloon, jossa se viihtyi muutaman vuoden. Tilat olivat kuitenkin pienet, ja Tillikan vaihtaessa omistajaa oli jälleen muuton aika. Ari muistelee lämmöllä Hovipojan muuttoa Keskustorin laidalle nelisen vuotta sitten. Remonttia tehtiin pidemmän kaavan mukaan, mutta irtaimisto muutettiin uusiin tiloihin lähes kerralla. Ravintola oli kiinni vain yhden päivän.

– Suljin ovet vanhassa paikassa ja mietin, että noinkohan asiakkaat löytävät ylihuomenna Keskustorille. Siellä kun avasin oven yhdeksältä aamulla, oli väkeä jonoksi asti. Tämä poika on luotu kulkemaan, mutta asiakkaat seuraavat aina perässä, nauraa Ari.

”On kuin kotiin menisi”

Matille sijainti Keskustorilla sopii paremmin kuin hyvin. Hänelle Hovipoika on eräänlainen olohuone ja myös lukusali, jossa selataan päivän lehdet.

– Takavuosina tapasin käydä myös Tesomalla ja Hervannassa ravintoloissa, mutta laiskaksi olen tullut. Jalat vievät väkisinkin Hovipoikaan, kun bussikin kulkee ihan edestä. Vuosien varrella myös henkilökunta on tullut tutuksi. Se on kuin kotiin menisi, Matti kuvailee.

Synttäreitä juhlitaan syksymmällä

Hovipojan pitkää taivalta juhlitaan alkavana syksynä erilaisin tapahtumin ja esiintyjin. Myös juhlakaraokea on luvassa. Kevään koronatilanne hidasti suunnitelmia ja aiheutti epävarmuutta, mutta Aria se ei lannistanut. Mikäpä estää juhlimasta vaikka joka vuosi, jos tarve vaatii!

– Päätimme viime syksynä lykätä synttäreitä vuodella, jotta voimme viettää niitä asiakkaiden kanssa täydessä iskussa. Pienen remontin lisäksi uusimme esimerkiksi oluthanat ja kalusteita – nyt kelpaa juhlia. Toivon näkeväni synttäreillä sekä uutta porukkaa että niitä ihmisiä, jotka ovat vuosien varrella käyneet Hovarissa. Paljon on pariskuntia, jotka ovat täällä tavanneet ja myöhemmin perustaneet perheen. Heille tämä on nostalginen paikka. Moni käy täällä eri paikkakunnilta ja ulkomailtakin. 50 vuoden varrelta riittää juttuja kuunneltavaksi, Ari sanoo.

Kesällä ravintolapäällikkö on iloinnut siitä, että on päässyt takaisin hananvarteen moikkailemaan asiakkaita.

– Sen huomaa, että pitkän kevään jälkeen porukka on kaivannut ihmisten ilmoille. Asiakkaille haluaisinkin lähettää terveisiä, että rohkeasti liikkeelle, totta kai varotoimet muistaen, niin pysymme kaikki terveinä ja pystymme jatkossakin viettämään aikaa yhdessä.

Entä onko Matilla vastavuoroisesti terveisiä henkilökunnalle?

– Jaa-a, taidanpa mennä ne tänä iltana itse viemään, hän virnistää.

Juttu on julkaistu elokuun Yhteishyvän välissä ilmestyneessä Omassa kaupassa -lehdessä. Lue koko liite täältä.