24.2.2021
Niin pitkälle kuin Elina ”Ellu” Kaukosen muisti kantaa, Leivon Arinarievällä on ollut erityinen paikka hänen sydämessään – ja pakastimessaan. Taisikin olla tähtiin kirjoitettu, että paikallisen leipomon leivällä kasvanut ruokaintoilija aloitti lokakuussa 2020 Pirkanmaan Osuuskaupan lähiruokalähettiläänä.
– Tehtäväni on etsiä kauppojemme valikoimaan uusia pirkanmaalaisia lähituottajia. Toimin myös yhteyshenkilönä jo olemassa oleville kumppaneille. Lisäksi tuon lähiruokaa paremmin näkyville niin kaupoissa kuin viestintäkanavissakin, Ellu kertoo.
Paikallisesti tuotetun ruoan suosio on viime vuosina ollut ilahduttavassa kasvussa, ja tahti näyttää vain kiihtyvän.
– Lähituotteet on valmistettu suurella paneutumisella ja ammattitaidolla ja usein vieläpä täysin käsityönä. Ja ovathan ne käsittämättömän herkullisia! Ellu ylistää.
Lähellä tuotetut munkit ja mämmit kruunaavat kevään juhlapöydät
Paikallisia helmiä löytyy joka sesonkiin. Jouluna sai herkutella Soosipoikien chiliglögillä. Juhannuksena grillataan Julkujärven grillimakkaraa ja turautetaan sastamalalaista Oparin Kotisinappia päälle. Kevään juhlasesonkien aikana kannattaa kurkata ainakin leipä- ja juustohyllyille.
– Moni leipomo tuottaa lähellä valmistettua mämmiä ja munkkeja valikoimiimme. Pääsiäiseen kuuluu myös makoisa limppu. Vappuna voi piknik-viltin päälle levittää lähileipomon patongit ja paikallisen tuottajan juustot, Ellu vinkkaa.
Panostus paikalliseen lisää hyvinvointia
Koronapandemia on herättänyt pohtimaan omavaraisuuden merkitystä ja oman elinympäristön mahdollisuuksia uusista kulmista. Monella on katse kääntynyt lähelle myös ruoan suhteen.
– Lähiruoan suosiminen on kannanotto terveellisyyden ja turvallisuuden puolesta. Läheltä tulleiden raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys on huippuluokkaa. Esimerkiksi karjataloudessa käytetään Suomessa poikkeuksellisen vähän antibiootteja, jolloin jäämiä ei päädy ruokaankaan, Ellu korostaa.
Lähituotteiden suosiminen edistää myös alueen taloudellista hyvinvointia. Rahat eivät valu ulkomaille, vaan päätyvät oman alueen hyödyksi muun muassa veroeuroina ja työpaikkoina.
– Esimerkiksi mausteistaan ja säilykkeistään tuttu Ruoveden Herkku palkkaa joka kesä oman kylän nuoria töihin. Sellaista liiketoimintaa tukee todella mielellään, toteaa Ellu.
Tavoitteena sata uutta lähituotetta vuonna 2021
Yksin ei lähiruokalähettilään onneksi tarvitse lähiruokaa keräillä ja metsästää, vaan kauppojen työntekijät ovat apuna. Hän kannustaa myös asiakkaita ja itse tuottajia ilmiantamaan hyviä tuotteita lähiruokalähettilään Instagramissa.
– Jotta saamme sata uutta lähituotetta kauppoihin, avainasemassa on etenkin kauppojen aktiivinen henkilökunta. Jokainen työntekijä on jostakin kotoisin ja tuntee oman alueensa tuottajat sekä asiakkaiden ominaiset toiveet. He välittävät kauppojemme valikoimasta vastaavalle tiimille asiakastoiveita ja vievät tuottajille tietoa siitä, miten tuotteita voi kauppoihin saada, kiittelee Ellu.
Vaikka lähiruoka onkin nyt trendien huipulla, ei sitä tarvitse säikähtää. Lähituotteista löytyy jokaiselle jotakin, niin tuttuja perustuotteita kuin eksoottisia elämyksiäkin.
– Jo peruspalaleivän kohdalla voi katsoa viereisiä tuotteita, löytyykö niistä lähellä leivottua leipää. Kannattaa rohkeasti kokeilla uutta. Lähituotteista saattaa löytyä vaikka oma uusi suosikki, ja sitä ostamalla tukee samalla paikallista tuottajaa, Ellu hymyilee.
Seuraa Elinan arkea ja vinkkaa lähituotteita Instagramissa @lahiruokalahettilas
Ellun TOP 3: Lähiruoka osaksi arkea
- Kurkkaa tutun tuotteen kääntöpuolelle. Tuotepakkauksesta saatat huomata, että oma luottotuote onkin lähiruokaa. Maista rohkeasti saman tuottajan muitakin tuotteita.
- Panosta paikalliseen erityishetkinä. Koko ostoskoria ei tarvitse panna uusiksi, vaan pienin askelin pääsee pitkälle. Kokeile vaikkapa lähituottajan leipää viikonloppuaamuina.
- Kysy kaupassa tuotevinkkejä. Lähikaupan henkilökunta tuntee oman alueensa tuottajat. Utele vaikka liha- ja makkarahyllyllä, löytyisikö omalle vakiotuotteelle lähellä valmistettua vaihtoehtoa.
Lähituottaja tutuksi
Kuka olet?
Oparin Kotisinapin yrittäjä Pasi Pajuranta. Asun omakotitalossa Sastamalassa vaimon kanssa. Lapsia on kaksi, samoin lapsenlapsia.
Miten Oparin Kotisinappi sai alkunsa?
Vaimoni mummu Elma Opari perusti nakkikioskin Vammalan Puistokadulle 1968. Nakin kaveriksi hän kehitti oman sinapin. Alkuun paikalliset hakivat sitä omilla astioillaan, kunnes sitä alettiin pullottaa vuonna -84. Ostin liiketoiminnan vuonna -96, kun mummu ei jaksanut sitä enää pyörittää. Teen sinapin mummun reseptillä talomme valmistuskeittiössä ja kuljetan itse kauppoihin.
Miksi kannattaa ostaa paikallista?
Tuotteet ovat syntyneet rakkaudesta lajiin. Ne päätyvät kauppojen hyllyille ilman välikäsiä. Ympäristö kiittää, kun tuotteet tulevat läheltä, eikä niitä kiikuteta maailman ääristä.
Mikä on herkullisin vinkkisi Oparin Kotisinapin käyttöön?
Oparin sinappi sopii ympäri vuoden kaikkeen ruoanlaittoon, kuten grilliruokiin, salaatinkastikkeisiin ja kinkun kaveriksi. Yksi asiakas maustoi sillä lihamurekemassan. Tuli herkullista!
