10.7.2019
Silkka vahinko, sellainen on Leivon leipomon siemenpyöryköiden syntyhistoria. Sämpylöistä tulikin erehdyttävästi lihanpullan makuisia Boltseja.
Vahinko. Sellainen sattui noin vuosi sitten tamperelaisessa Leivon leipomossa. Se ei silti ollut mitenkään dramaattista, sillä vahinkoja syntyy, kun kovasti ideoidaan.
Leipomoala on ollut viime vuosina muroksessa, joten Leivoilla on päädytty keskittämään voimia tuotekehittelyyn. Se on kirjattu jo ihan yrityksen strategiaan. Välillä kehittelyssä onnistutaan ja synnytetään uusia hittituotteita, niin kuin vaikkapa ruissiemenkuivaleipä Jyväjemmari. Välillä taas ei onnistuta. Silloin yleensä jatketaan eteenpäin ja unohdetaan idea.
Vuoden takaisessa vahingossa oli kuitenkin jotain kiehtovaa. Se kun ei muistuttanut lainkaan leipomotuotetta.
”Tämä vahinko syntyi, kun täällä leipomossa joku ehdotti, että kokeillaanpa, minkälaisia sämpylöitä saataisiin aikaiseksi meidän leipomon vehnättömästä ja hiivattomasta siemenseostaikinasta”, Leivon leipomon toimitusjohtaja Harri Jaakkola muistelee.
Niin tehtiin ja lopputuloksia kiikutettiin tuotekehittelyryhmän eteen.
”Sämpylät olivat ihan hävyttömän pieniä palleroita. Totesin, että nämähän ovat kuin Teivon lihapullia”, tuotepäällikkö Anssi Räntilä kertoo.
Siitä vahingosta idea sitten lähti.
Arinaleivästä kasvispulliin
Yli sata vuotta vanhassa, neljännen polven leipomoyrityksessä ei ollut ajateltu ryhtyä lihapullien pyörittäjiksi. Eikä alettukaan, vaikka pienten siemenpyöryköiden maku muistuttaa erehdyttävästi lihapullia.
Ensimmäisen palleroerän jälkeen alkoi tuotekehittely. Voisiko ”lihapullista” jalostaa vegaanisen makuelämyksen? Siemenseokseen lisättiin leipomon uumenissa mausteita, kuivattua sipulia ja pullat viimeisteltiin uppopaistetamalla ne kotimaisessa rypsiöljyssä. Ja taas makua testailtiin. Enää pallerot eivät naurattaneet.
”Kyllä se meidätkin taisi yllättää, miten paljon nämä silkat vahingot muistuttavat maultaan lihapullia”, leipomon hallituksen puheenjohtaja Sanna Leivo naurahtaa.
Samoihin aikoihin leipomossa huomattiin, että S-ryhmä etsi kilpailijoita Menestysresepteihin, ja niin vahinkopullat lähetettiin mukaan kisaan.
Suomalainen Menestysresepti 2019 -kilpailussa Leivon leipomoa edustaa Anssi Räntilä.
Uunissa paistuu ideoita
Siemenpyöryköiden makua on kehitelty viime kesästä lähtien. Tänään leipomon sivupöydällä testaillaan erilaisia kuivattuja sipuleita. Ne ovat siementen lisäksi tuotteessa ainoa ulkomainen ainesosa ihan siitä syystä, ettei kotimaista sipulia ole riittävästi tarjolla.
Jo pyöryköiden suunnittelun alkuvaiheessa päätettiin, että niitä tehdään kahta eri makua: perusmakua ja vähän tulisempaa, chilillä maustettuja.
Nimeäkin testailtiin pitkään. Boltsi voitti testit yksinkertaisesti siksi, että pallerot ovat boltseja: pieniä ja pyöreitä. Ja paketiksi valikoitui aika samanlainen kuin lihapullatuotteillakin: kannesta repäistävä muovilaatikko.
Anssi kisaa työntekijöiden ja omistajien puolesta
Kun tie Menestysresepti-sarjan finaaliin aukesi Boltseilla, päätettiin heti, että Anssi Räntilä lähtee sarjaan kilpailemaan.
”On ollut kiinnostavaa pallotella ideaa ja kuulla markkinoinnista ja maininonnasta sekä muiden ideoista”, hän toteaa ja myöntää, että Leivon tilanne kisassa on vähän erilainen kuin yhden henkilön yrityksillä. Sillä vaikka Anssi Räntilä on viettänyt pitkiä päiviä kuvauksissa, leipomoa on ollut pyörittämässä sen sata työntekijää.
”Pienet yritykset panostavat tähän kaikkensa. Siksi olenkin ottanut sen linjan, että kisassa kehun kaikkia kilpailijoita”, Räntilä hymähtää.
Hän uskoo Boltseihin yhtä paljon kuin Teivon lihapulliin nälänviejinä.
”Jos näiden maku yllätti meidät, niin kyllä se yllättää kuluttajatkin – aivan varmasti.”
Boltsien tuotekehittelyä on kuitenkin tehty ihan samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin leipomon uusien tuotteiden, muun työn ohessa.
”Meillä leivotaan päivittäin noin 60 eri tuotetta, mutta uusia suunnitteluprojekteja on noin sata vuodessa”, Harri Jaakkola laskeskelee.
Tuotekehittely on työlästä, mutta myös yllättävän kannattavaa. Harri Jaakkola laskeskelee, että viime vuoden myydyimmistä tuotteista puolet ovat tulleet myyntiin vasta vuoden 2015 jälkeen.
”Nykyään monet karttavat vehnää ja tuotelistassa ton-pääte toistuu. Niin Boltseissakin. Ne ovat laktoosittomia, soijattomia, vehnättömiä ja hiivattomia”, Rätilä toteaa.
Ja mikä parasta, ainesosat eivät tule kovin kaukaa.
”No kaura tulee tuosta nokialaisilta pelloilta”, Jaakkola kertoo.
Teksti: Irina Björkman, kuvat: Sami Heiskanen, SOK
