15.2.2022
Tänä vuonna tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen Prisma-myymälä avattiin Jyväskylässä vuonna 1971. Nimensä kauppa – ja sittemmin koko kauppaketju – sai automarketin yhteyteen rakennetusta prisman muotoisesta maamerkistä. Ketjun ensimmäinen toimipaikka Pirkanmaalla, Kalevan Prisma, kulki ensihetkensä leikkisästi nimellä peltomarket.
Tästä kaikki alkoi
Vuonna 1979 Tampereelle avattiin Sokos-market, joka opittiin pian tuntemaan Kalevan Prismana. Kaupunkilaisia kuskattiin ”peltomarketiin” ostoksille bussikyydeillä, koska ajatus asutuskeskuksen ulkopuolella sijaitsevasta isosta kauppapaikasta oli aivan outo ja uusi. Prismasta löytyi edullisesti kaikkea, mitä kaivata saattoi. Myyjät palvelivat, mutta asiakkaat keräsivät itse ostoksensa kärryihin. Ostosreissun lopuksi kassakoneesta tulostui uusinta uutta oleva koontikuitti.
Ketjukonsepti pelasti lamalta: yhteistyöstä kaupan ydin
Vaikka Prisman toiminta-ajatus on pysynyt koko sen historian ajan samana, kauppa on muuttunut merkittävästi maailman mukana. 1980-luvun lopulla alettiin rakentaa yhtenäistä Prisma-ketjukonseptia, jonka peruja on muun muassa Prisman vihreä tunnusväri.
– Moni osuuskauppa oli ollut 1980-luvun alussa konkurssin partaalla. Osuuskauppafuusioiden, hankintojen keskittämisen ja ketjutoiminnan käynnistämisen myötä saatiin käyntiin S-ryhmätasoinen tervehdyttämisohjelma, joka selätti tappiollisen liiketoiminnan ja määritteli Prisman suunnan. Voimien yhdistäminen auttoi Prismaa myös selviämään 1990-luvun lamasta, Pirkanmaan Osuuskaupan Prisma-ketjujohtaja Karlos Kotkas kertoo.
Kilpailijoiden kirimistä ja kasvojen uudistamista
Toisen murroksen Prisma kävi läpi 2000-luvun alussa, kun kauppakulttuuri muuttui. Verkkokauppa yleistyi ja Suomeen rantautui lukuisia isoja käyttötavaraketjuja. Prisman täytyi keksiä uusia keinoja erottautua kilpailussa.
– Tuotevalikoimaa ja erityisesti käyttötavarakauppaa alettiin uudistaa määrätietoisesti. Prisman omat tuotemerkit ja uudenlaisen myymäläkonseptin rakentaminen ovat sittemmin muokanneet Prismasta muun muassa Suomen suosituimman vaatekaupan, Karlos lisää.
Entistä monipuolisempi työ
Moni asia on muuttunut myös myyjien työssä sen jälkeen, kun Elina Kattelus (kuvassa) aloitti uraansa Kangasalan Prismassa vuonna 1999. Työtehtävät oli aikoinaan määrätty kullekin osastolle ja tekijälle hyvin tarkoin, eikä niistä sopinut lipsua. Nykyistä työnkuvaansa käyttötavaran apulaispäällikkönä toimiva Elina kuvailee monipuoliseksi ja kiinnostavaksi:
– Samana päivänä voin purkaa kuormaa, palvella asiakkaita maaliosastolla tai auttaa vaikka valitsemaan kukkasia. Tykkään siitä, että työnantaja kannustaa kehittymään työssä ja kokeilemaan erilaisia hommia.
Teknologialoikka muokkasi kauppakulttuuria
Elina lisää, että teknologian kehitys on tehnyt myymälätyöstä nopeampaa ja tehokkaampaa. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten tilaukset tehtiin itse ja osa lähetyslistoista laitettiin eteenpäin faksilla. Nyt esimerkiksi itsepalvelukassat, Kerää ja skannaa -palvelu ja verkkokauppa kuuluvat myymälätyön arkeen.
– Eri osastoille saa helposti yhteyden, ja tavaroiden varastotilanteen voi tarkistaa parilla klikkauksella. Tekniikka hoitaa tilaukset automaattisesti, joten asiakkaiden kohtaamiseen ja palvelemiseen jää paljon enemmän aikaa, Elina iloitsee.
Pirkanmaan Prisma-perhe kasvaa
Prisman kivijalkoja ovat aina olleet markkinoiden edullisin ostoskori, laajin valikoima sekä asioinnin helppous ja sujuvuus. Näillä piirteillään se on vuosikymmenten saatossa vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpana hypermarketketjuna. Suomessa on nyt yli 70 Prismaa, joista kahdeksan sijaitsee Pirkanmaalla.
– Pirkanmaan yhdeksäs Prisma juhlii Sastamalassa avajaisiaan toukokuussa, ja vuonna 2023 Tampereen keskusta saa ensimmäisen hypermarketinsa, kun Sokoksen alakertaan aukeaa kaksikerroksinen Prisma. Lähivuosina Prisma levittäytyy myös Valkeakoskelle ja Ylöjärvelle, Karlos avaa.
Elämysten janoon ja nälkään
Prismalaiset ottavat asiakastoiveita ilolla vastaan, ja asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Tällä hetkellä kauppareissuilta haetaan entistä enemmän elämyksellisyyttä.
– Uusinta uutta on grocerant-ajattelu: eräänlainen kaupan ja ravintolan yhdistyminen. Lisäksi paikallisuus korostuu sekä ruoassa että käyttötavaroissa. Voi olla, että viidenkymmenen vuoden päästä asiakas käy virtuaali-Prismassa kotisohvaltaan, mutta ihan varmasti silloinkin ostosten lomassa voi vaihtaa kuulumiset tutun myyjän kanssa, Karlos visioi.
18.9.2024 | Etu | Kimpassa | Tapahtumat
18.9.2024 | Etu | Kimpassa | Tapahtumat
18.9.2024 | Etu | Kimpassa